näin me muutumme

hiljalleen
ajatusten laskeutuessa pehmeästi -
me joustamme

otamme
vastaan totuuden itsestämme,
elämästämme

näin me muutumme ja kasvamme
yhä uusin vuosiin

Riisun sinut kaikesta

Riisun sinut kaikesta

näen sinussa epävarman
eikä kukaan enää hurraa

jäit yksin
kanssamatkustajat
ovat sinut hylänneet
kuka nyt ymmärtää

olet kantanut heitä
kapinallisen tavoin,
mutta nyt he
ovat väsyneet

jäikö
ketään,
edes yhtään ymmärtäjää
elämä on kovaa

ehkä uusi nousu
uusi työ

kaiken jälkeen
kannattaako

ymmärrän elämän intohimon
se ei päästä vähällä
eikä otteesta
sinun on mentävä sen mukana
en tiedä, kadehdinko

sinua on raadeltu
ovat lampaat
susiksi muuttuneet

päinvastoin,
käy yhtä nopeasti

koskaan et tiedä
milloin osat vaihtuvat

ymmärrän sinua,
elämä ei
päästä helpolla

kirjoittaa itsensä lähelle

Ikävä runoa kuin rakastettua
ei untakaan malttaisi

ikävä runoa kuin rakastettua

aamulla kömpiä viereensä
kirjoittaa itsensä lähelle

ainaisessa yössä

minne kaikki uskallus hiljaisuudesta häviää
minne laulavat linnut

syvyyteni ei suostu päivänvalon nähtäväksi
se tulee esille kun kaikki on tyyntä
silloin tavoitat minut
elämän melodraamassa

ainaisessa yössä

Älä pelkää

Älä pelkää heitä
jotka edessäsi äänekkäästi
tanssivat

Älä säiky heitä
vaan saata sielusi
lempeästi paikkaan
jossa se pehmeästi lepää

Älä säiky heitä
jotka eivät syvyyttäsi kestä

eikä kukaan huomaa kun lähden

Karkaan usein elämästä,
pakenen kirkkaille lähteille
ammennan kylläiseksi

eikä kukaan huomaa kun lähden

pyyhin suuni ja virvoitun

tuossa tiheässä metsässä
missä yksinäisyys tummana kutsuu
ja jossa puut kaartavat suojan

näillä lähteillä minä käyn useasti
näillä lähteillä on minun keitaani elämässä

niihin minä karkaan ja pakenen
aivan yksin ja useasti

Keltaisessa mekossa

Kaipaan kevättä
ja iloa

Kaipaan tuulessa lentäviä
hiuksia

Lennän tuulen mukana,
siinä paikallani

keltaisessa mekossa
joka vihdoin on kaunis

Ja kun jäät ovat lähteneet sinä naurat niille

Rakkaaksi sanoillasi
minut syliin nauratat
Et kiellä minulta mitään,
et ennen kuin jäät ovat sulaneet

Katsele kanssani,
matki nauruani
Ota kädestä ja hassuta

Lennätä leijaa kuin eilistä,
älä anna syksyn vielä tulla

Sillä kevät on kauneimmillaan,
eikä kesä ole meille pahitteeksi

Ja kun jäät ovat lähteneet,
sinä naurat niille

Tule,
ollaan valmista viljaa

Tule,
juostaan kilpaa

ikuisessa kesässä ja levenevissä lahkeissa

sinä olet kesässä
sinä olet auringossa,
hiuksesi satavat lunta
sinun huulesi ovat mansikkaa,
tienpientareelta poimittua

olet eilistä nuorukaista
leveneviä lahkeita, kiharapäätä
et koskaan luokse tyttösen
ilman sanoja edeltä poikennut
ikuinen kesä hiuksissaan sataa lunta
levenevät lahkeet hymyilyttää
aitoustodistus ja sinun hymysi
sinä soitat vaikka
latosi olisi hatara
sinä soit aina
sinä soit tullessa
sinä soit ollessa
sinä soit lähtiessä
ikuisessa kesässä ja levenevissä lahkeissa

että uskallat

Kauniit kasvosi iltahämärässä

päiväsi on ollut pitkä
ja suruja täynnä

niin levollista nyt on
unessa

jossa kaikki on hyvää ja puhdasta,
jossa linnut laulavat ikuisesta vapaudesta

unessa joka lohduttaa
joka vain antaa, eikä kysy jaksatko

vain että suostut lepoon kaikesta

että uskallat

näin jatkui rakkaus

Se alkoi vaivihkaa

se ei kysynyt onko rakkautta
se kysyi tahdotko

enkä minä tiennyt
mutta kieltääkään en voinut

juttumme eteni
olivat kohtaamisemme arkiset
mutta samalla juhlalliset
ja joissa puhe rakkaudesta
olisi rikkonut mahdollisuudet

oli oltava ihminen
kaltaisensa tuo toinenkin
olin onnellinen

en itkenyt rakkauden perään
olin kohdannut jotain parempaa
olin kohdannut ihmisen

kunnes rakkaus astui mukaan
ja päivä päivältä lujittui
tuo ystävyydestä alkanut,
johon olin suostunut
ja josta nyt olen kiitollinen

sillä pohja oli rakennettu
ystävyydelle ja tahdolle
jossa hiljaisuus ja poissaolo myös viihtyivät
mutta joka uskoi

näin jatkui rakkaus
mutta joka ei rakkaudesta alkanut

ei paahtavasta paineesta,
ei innostuksen vallassa tehdystä löydöstä
vaan kuin yhteisestä sopimuksesta
että huominen on mahdollinen

ja vaikka ei olisi
olisi sydän vielä tallella

sillä rakkaudella minä rakastan

Sillä rakkaudella
mitä en koskaan ole saanut,
sillä rakkaudella
minä rakastan sinua.

on mahdollista rakastua

muutamassa sekunnissa,
siinä keskustellessani tavallisia '
valtasi minut syvä ilo;
ymmärsin että oli mahdollista rakastua

niille jotka vielä empivät ympärilläsi

Edessäsi,
yläpuolellasi
auktoriteettisi,
uskottusi;

helppo totuus.

Ota kuitenkin,
askel taakse.

Katsele matkan päästä,
tarkastele joka puolelta.

Anna muiden
mennä ohi, edeltä ja sivuilta.
Pysy sinä paikoillasi

Tiedät kyllä,
kun olet varma.

Sano sitten tuo totuus
äänelläsi,
niille jotka vielä,
empivät ympärilläsi.

kaiken innoituksen vallassa minä kirjoitin

Illuusiossani minä sinulle kirjoitin,
kirjoitin kauneimmat säkeeni jotka tiesin
rakkaudesta kirjoitin, pehmensin puheeni puolella

en odottanut vastausta, vain omassa, kultaisessa olossani
kaiken innoituksen vallassa,
kirjoitin minä sinulle kauneimmat säkeeni

en niitä enää pois ottaisi, vaikka tuo illuusio olisi jo eilistä
pidän yhä yllä kaikkea kaunista, kaikkea mikä saa luonnonkin
puhkeamaan yhä uudestaan kukkaan

joskus vain on elettävä tarpeeksi kauan tai vain hetki
ymmärtääkseen ettei vastausta tarvita

vaan tuo mielen sisäinen, suloinen odotus
tahtoo ilmoille lailla lintujen, edes hetkiseksi

salli sen, kun se tahtoo, salli sen lentää
sillä aina se palaa takaisin, siihen uskottuun

Kaiken tämän minä tahdon toteutua

Minä tahdon laajentua,
sisällyttää kaikki ihmiset jotka tahtovat elämääni.

Minä tahdon laajentua,
en tahdo kompastua yhden ihmisen edessä.

Minä tahdon myös piiloutua,
ja antaa elämälle mahdollisuuden tulla ja tuoda lähelle
asiat ja ihmiset, niin etten itse ole edessä estämässä.

Minä tahdon odottaa ja olla kärsivällinen,
vain siten voin saavuttaa parhaan.

Minä tahdon ymmärtää etteivät kaikki tule luokseni,
ja minun on hyväksyttävä se.

Minä tahdon nähdä sen tulevien ja menevien ihmisten virran,
en tahdo heitä pysäyttää jos he eivät tahdo, mutta jos he tahtovat, iloitsen siitä.

Kaiken tämän minä tahdon toteutua,
silloinkin kun sattuu ja tahtoisin asioiden olevan ja menevän toisin.

Otan silloin aikaa itselleni ja suren hieman.

Toivon että vain hieman, etten jää suruun enkä ihmiseen.

Sillä jokaisesta meillä on luopuminen.
Se on korkein läksy opittavaksi.

Sinusta minulle

Annan sinun tulla kaikessa epävarmuudessasi hiljaista polkua luokseni.

***

Kuinka paljon minä vaadin sinua olemaan kaltaiseni,
niin vajaa minä vielä olen itsestäni.

***

Jos et tavoita minua hiljaisuudessa,
et tavoita minua vaikka minä sinulle puhuisin.

Hiljaisen ihmisen elämä

Näinä aikoina hiljaisen ihmisen
elämä puhuu

harvat sanat
kultaakin kalliimmat
esille nousevat

kuinka minä rakastankaan hiljaisuutta
verkkaista olemista

elämä on täynnä sanomista
aina löytyy uutta

mutta niin usein -
voi jättää sanomatta

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ

Yksilön vapaus on
oikeus olla oikeassa omassa asiassa.

Mahdollisuus kuunnella toisia,
tarvittaessa sopeutua
luo yhteisöllistä vapautta.

Mielipiteemme kasvattavat meitä,
samalla kun kuuntelemme toisiamme
Fakta luo turvaa johon nojata,
josta soveltaa elämään.

Omaa sydäntä tulee kuunnella.

Vapaus peloista
on suurinta,
mitä voimme toisillemme tarjota.

Olkoon sinun mielipiteesi kuin aarteesi.

Mutta tiedäthän,
elämä ja me sen mukana on alati vaihtuvaa.

Mikä oli eilen, ei ehkä enää ole tänään.

Sillä me kasvamme ja muutumme.
Meillä on oikeus myös erehtyä.

Totuus muotoutuu ajan saatossa,
suurimmassa osassa,
ja aina jossakin kohden olemme yhtä.

Tuossa totuuden kosketuskohdassa
kohoaa elämämme.

Kunpa emme jäisi omiin tai toistemme mielipiteisiin liiaksi,
vaan menisimme eteenpäin omaa, sekä yhteistä tietä.

Rakkaus on se raja, johon kaikki asettuu
ja jota meidän tulee kunnioittaa.
Sen yli, meidän ei tule mennä

Aina ei kaikki ole hyvin,
mutta ehkä seuraava hetki jo helpottaa.

Jos jollakulla on nyt paremmin,
tiedät, myös sinun elämäsi joustaa
ja antaa mahdollisuuden voida hyvin.

Se on meidän jokaisen oikeutemme,
siinä on meidän vapautemme.

Hyvää 1. adventtia

runoksi itselleni

Mistä kirjoittaisin runon itselleni,
lämpimästä yöpaidasta,
lauhkeasta tuulesta kasvoillani,
sateesta jossa on kauniit kasvosi,
niistä kirjoitan runon itselleni

siinä, aivan hiljaa

siinä
aivan hiljaa
vain ollaan

sanat verkalleen
jos ollenkaan

Joululahjaksi

Itsellesi, ystävällesi tai perheenjäsenellesi lahjaksi runokirjani: 
On eletty, on kirjoitettu.
 
Saatavissa suoraan kustantajalta, Mediapinta Oy. Tai nettikirjakaupoista.

Uskalla toteutua kaikessa

Sinä tulet kaikki hyvä edellä,
mutta uskalla toteutua kaikessa.

Sillä mikään ei meitä yhdistä,
kuin tahto olla yhdessä.

Maailma ympärillämme tanssii kanssamme

Tahdon tanssia kanssasi hitaasti,
niin että maailma ympärillä
pyörii vain luvatusti
Kunnioittaa, eikä välitä itsestään.

Me olemme kahden.
On meidän tanssimme.

Ja kun me iloitsemme,
maailma ympärillämme
tanssii kanssamme.

Sinussa on minun leponi

Sinussa on minun leponi,
sinussa minun lauluni soi kauniisti

sinusta on minun sanani

tahdon että salaisuudellasi
houkuttelet minussa esille voimia
jotka tahtovat luoda uutta,
ottaa selville sen mitä sinä tahdot

ole minulle tutkimusmatka
ja matkakumppani
sille samalle saarelle
tahdon rantautua kanssasi
jolla annamme laineiden huuhdella
kaikki tarvittava uudeksi

sinun hymysi minussa
minun levännyt sieluni
sinun sylissä

Sinä jatkat

Sinä kuljet polkuja,
jotka ovat valmiiksi luodut.
Sinä poikkeat,
mutta tie luodaan yhä uudelleen sinun kulkea.
Et voi siis eksyä.
Sinä koettelet. Mutta häviät.
Kunnes polku tulee rakkaaksi ja sinä uskoudut. ´¨
Sinä kuljet riemuiten.
Ohikuljettava houkuttaa...mutta sinä hymyilet sille.
Sinä jatkat.

Siis lennä

Lentää hetkeksi muualle.
Palata milloin tarvetta.
Luopua kaiken kontrollista

Mielipuolisuudesta on hyötyä.

Lennä mieleni.
Kieri ja kompastu,
rulllaa äläkä pysähdy.

Älä lakkaa, jatka.
Äläkä luovu sinulle kuuluvasta.

Sano heille jotka sinua tarkkaavat että on turha.
Uskalla olla katsomatta sivuillesi.

Siis lennä

Mikä vetää oikealle, mikä vasemmalle

Elämä ristiriidan kanssa.
Ihmisen osa.

Opettele tämä;
mikä vetää oikealle mikä vasemmalle.
 
Siinä välissä sinun on valittava.

Siinä on elämä,
siitä on löydettävä lepo.

hän antaa paljon

hän antaa
paljon
mutta
ei itseään

mikään ei ole niin tärkeää

anna minun suudella sinua
keskellä kaikkea
anna sulaa maailman ympärillä
tai lakata pyörimästä

sillä mikään ei ole niin tärkeää
kuin me kaksi kun kietoudumme
anna minulle surusi

minä annan sinulle rakkauteni

Sydämeltäni sinulle

Rakasta kaikkea sitä mitä kykenet, ja vielä vähän enemmän.
Anna rakkauden olla päällimmäisenä kaikessa mitä teet,
senkin jälkeen kun olet loukattu ja mielesi on surussa.

Näe surusi kauniina, katsele sitä kuin arvokkainta kristalliia, ja pitele sitä hellästi.

Älä koskaan kadota rakkautta elämästäsi, anna sen olla punaisena lankana
kaikessa mitä kohti kuljet.

Sydämeltäni sinulle,
kaikkea hyvää.

sano se pienikin hyvä

kasvata häntä
hyvillä sanoilla,
mutta tosilla

kanna pitkin elämän matkaa,
älä panttaa

sano se pienikin hyvä

Sen sydämen minä tahtoisin rohkaista

Anna minun huolehtia sinusta
niin ettei ole enää yön yksinäisiä hetkiä

Anna minun nähdä syvemmälle,
sinne minne kukaan ei ole vielä
koskaan tohtinut katsoa,
et edes sinä itse

Sinne missä vielä on
paljon mahdollisuuksia,
iloa ja oivalluksia

Sen sydämen minä tahtoisin rohkaista
nousevan uuteen kukoistukseen,
iloitsemaan itsestään,
rakastamaan ja uskaltamaan

sinä unohdat pelätä

kuinka lämmin on käsi
joka sinua silittää
eikä se jätä

ja sinä unohdat pelätä

Rakastan jo nyt

Rakastan
jo nyt
hetkeä
jolloin
tapaamme.

Anna minun

Anna minun nähdä rakastavat silmäsi
joiden katse on lempeä
ja syliin kutsuva.

Anna minun nähdä rakastava suusi
joka puhuu arvostavasti,
ja joka suudellen sulkee omani
kun epäilen.

Anna minun nähdä rakastavat kätesi
jotka silittävät kun on aika olla vaiti,

Anna minun nähdä rakastava mielesi
joka jälkeen vastoinkäymistenkin
yhä jaksaa uskoa.

Unohdettu Isä

Jokaisen isän jota ei muisteta tänä Isänpäivänä, minä tahdon muistaa.
Tuon heidät myös teidän luoksenne.

Muistakaa heitä, monin tavoin särkyneitä, isyydessään yksinjääneitä:
menetetetyt lapset, menetetyt mahdollisuudet elämässä.

Tänä päivänä muistan isät teitä ja annan kiitoksen.
Tiedän monen teistä kärsineen huonommuudesta isän velvoitteiden hoidossa.

Niitä tekoja ja tuntoja kannatte läpi elämän, usein yksin ja unohdettuina.
Tänään on kuitenkin juhlapäivä.

Tulkoon kaikki pienikin kauniiksi muistoiksi elämässänne.
Kasvakoon niiden arvo sydämissänne.
Omistakaa ne itsellenne, iloitkaa kaikesta johon kykenitte.
Kantakoon nuo muistot teitä, läpi tämän, Isänpäivän.

Sinun sielusi laulaa minussa mollissa

sinun sielusi
laulaa minussa mollissa
sama melankolia molemmissa,
se on minun iloni

Rikkinäisten rakkaus

Rikkinäisten rakkaus:
yhteinen matka antaa anteeksi.

Paras tapa olla kanssasi

Paras tapa olla kanssasi
on unohtaa olemassaolosi.

Ja kun annat kuulua itsestäsi,
tulen aktivoiduksi.

Eikä se että puhut
pehmeitä
tai kovaa faktaa

vaan

mitä puhuu hiljaisuus.

Kaikkia voimia vahvempi

Ei kaiketi rakkaus
ole alati vaihtuvia tunteita
ehkä sitäkin
ja paljon muuta

Rakkaus on voima,
ei minun varassani
mutta minun parastani

Vaikka luovuttaisin,
irti päästäisin
olisi rakkaus

Kaikkia voimia vahvempi
ja enemmän kuin me

taivaassa sovittu

taivaassa sovittu,
tuhansien tähtien todistamana -
rakkaus,

joka ei ole tästä maailmasta
mutta joka elää ja 

vaikuttaa ihmisessä

missä henkemme, sanoitta toivoo

rakkaus ei kiirehdi sanoihin
vaan syvemmälle rakentaen:
sinne missä henkemme - sanoitta toivoo

se tuntui hyvältä, kun se ei tuntunut miltään

se tuntui hyvältä,

kun se ei tuntunut miltään

se tuntui oikealta

siinä on kaikki,

siihen rakennamme rakkautemme

¨

kaiken minä nukkuisin

sitten oltaisiin hiljaa -
ja hän laulaisi
laulaisi minut uneen,

laulaisi minut takaisin äitini kohtuun
siihen pehmeään, kelluvaan
laulaisi minut
uneen ennen aikojaan uupuneen
laulaisi minut rakkauteen
pehmeällä äänellään minut peittelisi
laulaisi kauniisti
kaikessa olisi anteeksi
ja minä nukkuisin -
kaiken minä nukkuisin

olkoon rakkautemme erilaista

olkoon rakkautemme erilaista
olkoon se meitä

ei siksi että se olisi erilaista
vaan siksi että se on meitä

rakastetaan niin kuin meille on ominaista
vaikka eri huoneista

polvistut pelkojeni eteen
ja minä silitän hiuksiasi

me pysähdymme rikkomaan illuusioita
ei siksi että pitää
vaan siksi että se tulee luonnostaan

kaksi niin tavallista jotka eivät osaa trendejä
ja joiden luonto on kehittymätön estääkseen elämää toteutumasta

elämä ei jarruta,
ei ole olemassa sijaisia

sinä synnytät minussa runojen virran

sinä synnytät minussa runojen virran
ja minä en tohdi edes sinua lähelle

sinä herätät syvimmät tunnot
ne innostuvat löydettyään kumppanin
en tohdi enemmän

säätelen ääntäsi kuulemasta
soit minulle niin kauniisti

romanttinen rakkaus on hulluutta
mutta kaikki kerma on oltava päällä
tiedän

rakkaus ensi näkemältä ei ole totta
ensi kuulemalta nyt

sinä olet minulle live-tilassa
mutta minun on palattava
odotathan

tai ethän sinä edes tiedä ja minä en kerro

tämä kaikki riittää nyt

olen täynnä sinua ja koetan varoa

sinä synnytät minussa uutta
vaikka emme ole koskaan edes tavanneet
sielusi syvyys ne synnyttää

Rakkaus on kuin alkutalvi

Rakkaus on kuin alkutalvi.
Koskaan ei tiedä millaiseksi se kehittyy.

Hymyilen ovenpielessä

hymyilen ovenpielessä,
näen sinun olevan tulossa

ei sinun tule pelätä
maailmani on avoin astua perille

ja kun olet alkanut käydä
en laske lämpöä pihalle

katsele ympärillesi
voit lähteä milloin haluat

mutta toivon sinun jäävän

meille molemmille on tilaa
saat asettua taloksi

monta huonetta
on vielä katsomatta

kauniina ajatuksiltani

kauniina ajatuksiltani
odotan
kurkistan mutta en korkealta

annan sen jota syksy puistelee
mutta joka pysyy tallella
ja voimistuu ikävästä

tule jäädäksesi
tule talveen
tule yhteiseen kevääseen

salli minun olla lämpö
kaikessa siinä minkä itsessäsi annat alttiiksi

anna minun olla varmuus sinulle
sielläkin missä olet ilman minua

sillä sinä olet aina sydämessäni
silloinkin kun et suostu minulle

silloinkin minä tahdon rakastaa sinua
aloittaa aina uudelleen huomisen

minkä kokee oikeaksi

uskaltaa toteutua kaikessa
minkä kokee oikeaksi
katumatta itseään liiaksi

kaikki on rakkautta

monta kaunista hetkeä,
monta vielä nupulla

ehkä kaikki on annettu vain hetkeksi

mutta noissa hetkissä,
kaikki on rakkautta

meistä huolimatta

Hetkeksi itselleni,
aivan lähelle.

Myös ikävä ja ainainen kaipuu.

Kaipuu joka luo uutta,
joka jaksaa toivoon
joka hymyilee sinulle.

Sillä toivo on ikuista,
istutettu jonkun toisen toimesta.

Ja joka jatkaa kasvamista,
meistä huolimatta.

Ja meidän jälkeemme.

jokaisessa mutkassa

jokaisessa mutkassa
joku on jäämässä

edeltä menevät, menevät

on vilkutettava hyvästit
ja jatkettava

jokaisessa mutkassa
joku on hitaampi,

jonka tehtävänä on pysähtyä

olen asettunut suurille sanoille

olen asettunut suurille sanoille,
arkipäivän ylittäville
lokakuinen aurinko näkyy vielä ikkunoista
ja raikkaan ilman voi tuntea

on kirjoitettava suurilla sanoilla
elämän todellisuus kulkee rinnalla,
hauraus joka voi katketa hetkellä millä hyvänsä

siksi sanatkin nuo loppua kohti terävöityvät
ja kun aika loppuu, loppuvat sanatkin
syntyäkseen yhä uusina, ajatuksina

uusi, kaunis aamu on myös jossakin toisaalla,
jossa aurinko, on vieläkin kirkkaampi

Nähdä itsensä

Nähdä itsensä vahvana
ja olla sitä.

ole minulle

ole minulle maisema jota ihailla,
jonka ääreltä ei ole kiire

 

kaikessa kasvaen

sinulla on oikeus astua varjoista valoon,
sinulla on kaikki oikeus loistaa
ja kun olet saanut jalkasi elämän väliin
jatka siitä yhä edeten, 
kaikessa kasvaen

Sinulla on kaikki mahdollisuudet

Sinulla on kaikki mahdollisuudet tulla onnelliseksi,
saada menneisyys läheiseksi, sinulle kuuluneeksi elämäksi
silloinkin kun kaikki ei ollut hyvin

Voit katsoa sitä myötätunnolla, tarvittaessa hyvästellä.

Silloin kun et usko että mikään voi muuttua, voi edessäsi olla ihminen,
sana valmiina ja yksi salaisuuden verho voi avauta.

Vielä olet oleva paikalla, paljaassa tilassa kaikkien näkyvillä
eikä sinulla ole enää salaisuuksia, ei häpeän aiheita.

Silloin sinulla on mahdollisuus päättää mitä teet vapaudella.

Vielä tulee päivä jolloin voit todeta että elämä on kevyttä,
iloa sen monissa käänteissä.

Saat elää arkea, ja ymmärtää, tätä on elämä, minun elämä.

Sinun mielesi

Sinun mielesi on sinun rikkautesi
ja siksi sinulla on mahdollisuutesi.

Voit tehdä matkaa minne ja miten haluat,
toteuttaa rakkauden, elää unelman.

Sinun oivalluksesi herättävät hymyn johon muut eivät yllä,
eivätkä ymmärrä.

Sillä kukaan muu ei sinun mielikuviasi voi tavoittaa,
kaikkea et voi edes itsellesi sanoittaa.

Ehkä elinpiirisi on kapea mutta usko minua,
sinun mielesi on ehtymätön, sinä luot uutta.

Saat ihailla mielesi työtä, saat olla ylpeä itsestäs

kiireestä

Totuus kärsii kiireestä.

Minä kaipaisin

Minä kaipaisin että sinä edes joskus tietäisit enemmän kuin minä.

kaksi erillistä ihmistä

kaksi erillistä ihmistä,
kuin tuntematonta

kuinka heitä katsomalla voisi sanoa
että on rakkautta

mutta rakkaus on vapaa

ja ilmoittautuu
kun kaksi onnellista
yhtä aikaa muistaa

kauniit sanat

On kauniit sanat -
 ja sitten on elämä

Rakkauden kaava

on ollut mahdollisuus,
ovat olleet katseet ja silmien syvyys
on ollut aikaa ja vapaus
on tullut tilaisuus

on luotu yhteys

tämä on ollut meidän -
rakkauden kaava

hymyllä

sanoisin sinulle sanoja
hymyllä

tahtoisin että sinäkin -

hymyilisit

sanoisin hauskoja
niin että sinua naurattaisi

olisin hyvilläni -
sillä olisin sinua koskettanut

siivet joilla lentää

ajattelemisen taito
vaatii ajattelijaltaan
monta erehdystä, monta uutta kysymystä
monta ahdistuksen aikaa

mutta se kannattaa
sillä siinä ihminen vasta itsekseen muotoutuu,
kuin teini irrottautuu vanhemmistaan,

lukeneimmat kannattaa ottaa mukaan,
ja heidätkin matkasta jättää kun siltä tuntuu

kasvattaa itselleen sopivimmat siivet joilla lentää

Kohtaamiset

Kuinka tärkeitä ovat kohtaamiset,
vaikka vain hetken kestävät.

Kuin vastasyntyneen yhteys äidin kanssa,
elintärkeä.

Sinusta ja minusta

Kirjoitin sinusta,
kirjoitin itsestäni.

Se alkoi kuin ohi mennen

Se alkoi kuin ohi mennen
kuin ei olisi ollut tarkoituskaan

se ei kysynyt onko rakkautta,
se kysyi tahdotko

enkä minä tiennyt
mutta kieltääkään en voinut

juttumme eteni
olivat kohtaamisemme arkiset
mutta samalla juhlalliset
ja joissa puhe rakkaudesta
olisi rikkonut mahdollisuudet

oli oltava ihminen
kaltaisensa tuo toinenkin
olin onnellinen

en itkenyt rakkauden perään
olin kohdannut jotain parempaa
olin kohdannut ihmisen

kunnes rakkaus astui mukaan
ja päivä päivältä lujittui
tuo ystävyydestä alkanut,
johon olin suostunut
ja josta nyt olen kiitollinen

sillä pohja oli rakennettu
ystävyydelle ja tahdolle
jossa hiljaisuus
ja poissaolo myös viihtyi
mutta joka uskoi

näin jatkui rakkaus
mutta joka ei rakkaudesta alkanut
ei paahtavasta paineesta, ei
innostuksen vallassa tehdystä löydöstä
vaan kuin yhteisestä sopimuksesta
että huominen on mahdollinen
ja vaikka ei olisi
olisi sydän vielä tallella

minun rakkauteni ei ole sinua

minun rakkauteni ei ole sinua
minun suruni ei ole sinua
menneisyys minussa
katselee yksinäisyyttä
kuin sadetta jota en näe
kuin rakkautta jota ei ole

olen
kuin hiljaa soiva piano
minä tiedän
vaihtuu vuoden kierto
vaikka sinä tulisit
katselen minä sadetta
jota en näe

vielä ei ollut huominen tullut

Rakkaani,

tietämättä toisistamme,
sanoistamme juovuimme

kaipasimme

vielä oli kaikki mahdollista
vielä ei ollut huominen tullut

Lehmuston alla menneitä

kaksi vanhusta penkillä,
lehmuston alla menneitä

Elokuu

Elokuu tuli vastaan lempeästi sulautuen,
kuin pehmeässä sylissä pitäen.

Helli ja hoiti sielua,
juuri ilonsa löytänyttä.

Muistutti elämästä
joka yllättää myös hyvällä,

rakkaudella ilman syytä.

Elämä alkaa huomenna

Elämä alkaa huomenna,
menen sitä vastaan puoli kuudelta.

sylissäni, rakkaani

vastaus on jo lähtenyt luokseni
se on pian luonani
sylissäni
rakkaani

kyyneleeni tulla

Minä rakastan kyyneleeni tulla.

kuin palapelin puuttuva palanen

jokainen on tärkeä 

kuin palapelin puuttuva palanen

sinun kohdallasi

olen kuin kynnyksellä,
rakkaus kauempana

näen ihmisiä kulkevan edestakaisin

pysähdyn itselleni

näen sinut
kun olen valmis
ja sinä pysähdyt

sinun kohdallasi
otan
ensimmäisen askeleen

yhtä matkaa

se käveli eletyn elämän siltaa pitkin
yhtä matkaa itsensä luokse

tässä hetkessä

samassa pehmeässä tahdissa
kirjainten soidessa,
käsi kädessä
kaunista on kuunnella sinua

kaunista on kaivata
täällä kaukana
tässä hetkessä
tunnen sydämeni,
se hupsu,
vanhana syntynyt
on kaunista kaivata
suru tulee huomenna
tai ei edes muista,
ei sen väliä
tässä hetkessä
on hyvä näin

kaipaan tulla

kaipaan tulla
tuntemattoman luokse
illan tunnoille
hämärän asumuksille
hiljaa ja äänettömästi
herättämättä

askelen vielä takana olen

minulla ei ole kiire olemaan
jään kenties liiaksi itselleni
ja kun tulen
askelen vielä takana olen

seuraavaan kertaan kultaseni

saada rakkautta,
katseita ja kosketuksia
kohta jo poissa

kaikki hellyys uppoaa suudelmiin
eikä tahtoisi päästää

mutta elämä katsoo jo vierestä
kuin muistuttaakseen, on lopetettava

nostan pääni, on mentävä

seuraavaan kertaan kultaseni

jossain vielä

jossain vielä puhaltavat kauniimmat tuulet
jossain vielä sanoja rakkaudesta kuulet
jossain vielä uskotaan hyvään
jossain vielä käydään sydämestä sydämeen

kiitän sydämestäni

minä kiitän omasta sydämestäni
siitä kaikesta mitä se on jaksanut
minä kiitän niin paljosta

kaiken se on kanssani uskollisena kokenut
yhtä aikaa kaikessa ja silti vielä minussa uskoo ja tahtoo
luottaa ja kantaa

minun uskollinen sydämeni
niin harvoin kiitän sinua
mutta nyt syvästi ymmärrän
ja annan sinulle kunnian

olen mykistynyt sydämestäni
jonka ole juuri löytänyt
ja josta olen kiitollinen

minä hiljenen,
kunnioituksesta vaikenen
ja ymmärrän
sinä edelleen jatkat kanssani,

kaikessa

älä katso mihin et pysty

sinulla on jo kaikki
älä katso mihin et pysty
katso missä olet hyvä

älä vaadi enempää
mutta haasta sen verran
kuin sen hyvillä mielin voit tehdä

Sinä olet kaunis

sinä olet kaunis
sinun pehmeytesi
saa minut sulamaan
anna minun ihailla sinua,
sinun ainutlaatuisia lahjojasi
luovuutta jolla toisen ihmisen kohtaat
anna minun maistaa sinua,
koskettaa hellästi lähelle jääden
anna minun tuntea koko olemuksesi
ja se hehku joka jo värähtelee välillämme

ihastele, tepastele

ihastele, tepastele
kauemmaksi vain vilkaise

häpeilemättä hyvä

Uskalla olla,
häpeilemättä hyvä.

uskollinen itselleen

Kun olet uskollinen itsellesi,
eivät ihmiset näe puutteitasi.

sinun osasi on voida hyvin

sinun osasi on voida hyvin

saat ottaa oman paikkasi tässä elämässä ja
enemmänkin

voit olla rohkea ja sanoa sydämesi
perimmäinen
vaikka elämä ympärillä ei sitä aina
ymmärrä

valmis rakastamaan

yksinäisyydessä
otan vastaan rakkaudellisen kutsun
armahtamaan olevaista

hiljaisuudessa elämä katoaa
tullakseen täydeksi tulevaisuudessa

jolloin voin olla valmis rakastamaan

kunpa uskaltaisimme

kunpa heräisimme ihmisyyteen
että emme toisiamme tuomitsisi

kunpa meillä olisi lupa olla ihminen,
emmekä ihmettelisi että
niin on tuo toinenkin

kunpa salaisuuksilla emme peittelisi
häpeäämme

kunpa uskaltaisimme olla ihmisiä,
että salainen vihamme ei
meitä katkeroittaisi

yhden ihmisen arvo

parempi kuin puhua suurelle yleisölle,
on puhutella yhtä ihmistä

välittävä rakkaus

välittävä rakkaus
kysyy tarpeita ja toiveita,
auttaa kohti ominta

Harvat sanat

Harvat sanat,
kultaakin kalliimmat,
esille nousevat.

kunnes tavoitat itsesi

Mene niin pitkälle kunnes tavoitat itsesi 

ja sen mitä tarkoitit.

Kyky hurmioitua

Sinä tarjoat minulle omat ajatukseni.
Olen otettu.

Tulen mukaasi siihen maailmaan,
jossa kuitenkaan,
ei ole sanoja sille mitä tunnen
ja minkä olen oivaltanut.

Mutta kauneuden kokeminen
salpaa miltei hengityksen.

Ja kyky hurmioitua menee äärimmilleen.

olen olemassa tänään enemmän kuin eilen

olen olemassa tänään enemmän kuin eilen
olen ottanut opikseni, tehnyt matkasta rikkaan

olen kohdannut suuria suruja ja monia iloja,
jotka tämän tästä on tarjonnut elämä,
siinä pirtissä jossa on hämärää ja
jossa hatara rakennus on päästänyt sisäänsä
niin tuulen viiman kuin auringon säteet

... jos ei runossa?

Kuka unelmoi jos ei runoilija?

Jos ei runossa, niin missä,
kaikki on mahdollista?

Olen lähtenyt, olen kulkenut

Sinä olet pakottanut minut
menemään edemmäksi.

Ja minä olen lähtenyt.

Olen kulkenut ja havainnut.
Kasvanut ja itkenyt.
Olen jatkanut.

Olen ollut jo lähella.
Olen ollut hukassa. Ja jälleen noussut.

Vielä olen matkalla.

Joskus hipaisen ja melkein tiedän.

syvimmän tunnon

ehkä sanasi eivät saa
vastakaikua tässä ajassa

ne kyllä huomoidaan

mutta ehkä mentyäsi,
jätät se syvimmän tunnon

ihmeellisenä rauhana,
kuin myös katumuksen hiljaisena kutsuna

On tullut päivä

On tullut päivä,
jolloin on päästettävä irti.

Ei auta ajattelu, ei surun syvyys.
Suurempi on elämän voima,

kun on hyvästijättöjen aika.

On tullut päivä jolloin tyyni on veden pinta,
kun venheesi liukuu kohti uutta, tuntematonta.
Ja hiljaisuus matkaasi saattelee.

Katselen rannalta lähtöäsi,
kaipuuta tunnen ja surua

Luonto ympärillä on seisahtanut,
kuin kunnioittaaksen edeltä menevää.

On tullut päivä,
joka laskeutuu ajallaan.

maanantainakin mahdollista

tänään luovuin
mahdollisuudesta
löytää rakkaus
vastapäisestä pöydästä

huomenna kävelylle,
polulle jolla joku
voi vastaan tulla

maanantainakin
mahdollista

hetki olemassa

Istuudutaan,
ollaan tässä

hetki olemassa.

on heitä

On heitä, jotka rakastavat näkyvää
ja heitä, jotka rakastavat näkyväksi.

Kaikki minussa

Kaikki minussa odottaa huomista.

rakkauteni

Rakkauteni ei astu perille,
aina jää kynnykselle.

se mikä on totta

Se mikä on totta,
sitä on katsottava silmiin.

iloitsen tulostasi

sitten kun sinä tulet,
en enää tarvitse sinua

mutta iloitsen että tulet

tulin runoni tykö

tulin runoni tykö ja
runoni ottivat minut vastaan

että näkisit itsesi arvokkaana

tämä on se sanoma,
että näkisit itsesi arvokkaana

nopeita tyynni

nopeita ihmisiä
nopeita tekoja
nopeita sanoja
nopeaa kaikki

kokevat paljon
kait sisäistävätkin

minä
hyvä kun olen ehtinyt
ajattelemaan puolittaisen

siinä edessäni

hän seisoi siinä edessäni
täysin tietämättömänä
yleisön joukossa

tavallisen näköinen nainen,
onnellisena

vaihtoi jalkaa toiselta kun palelsi
ja usein hymyili

olisin
tahtonut olkapäästä koskettaa
ja sanoa:
kiitos kun annoit vastauksen

toivon tällä puolen

mitä minä voin sanoa ihmiselle
jolla ei ole ollut elämäniloa vuosiin, kenties milloinkaan,
jonka elämä menee päivästä päivään samanlaisena,
ilman tunteen vaihteluita,
joka ei opiskele eikä töihin kykene,
mitä minä voin sanoa hänelle jolla ei ole ystäviä?

mistä lähden hänelle toivon hakemaan,
kuinka pienestä asiasta ilon tuomaan,
näyttämään että aurinko paistaa?

haen hänelle ilon vaikka kuinka pienestä,
puhuttelen häntä etunimeltä,
pyydän ojentamaan lehden ja kiitän siitä

lupaus palata takaisin

olin näkevinäni jo auringon
verhojen lomitse kun kurkistin

se loppui auringon hymyyn
ja lupaukseen palata takaisin

jokainen tapaamani ihminen

on päiviä jolloin olen
hetken,
jokainen tapaamani ihminen

jos on tarkoitettu, me kohtaamme

olet minulle
kaunis kirjoitus,
avoin ajatus
kannanotto rakkauteen

hennolla kädellä kirjoitat
vastaanotettavaksi,
rakkaudella punnittavaksi

sanani annan takaisin,
vastaan hyväksyen
myös ylimalkaisen,
pelon sävyttämän ajatuksen
jota kadun hetkisen
mutta jonka tiedän tarpeelliseksi
niin kuin vain toiveisiin
tarttunut nainen voi tarkoittaa

tarjoilemme toisillemme
palasia sielustamme
sinetiksi tulevaisuudelle,
yhteiselle unelmalle
rakennuspuiksi
tai ainakin takkatuleksi
paleleviin sydämiin
rakkauden kaipuusta värjöttäviin

me odotamme
ja jos tarkoitettu on
me kohtaamme

hellyyden ehdoilla

hellyyden ehdoilla
vain lämpönä iholla
kaikesta paljaana

olen onnellinen että tapasimme

olen onnellinen että tapasimme
sillä me kohtasimme

kuin kaunis perhonen

kuinka ihastuin
hymyilevään vastaukseesi,
kuin kauniin perhosen
hentoiseen ja kevyeen pyrähdykseen

tuo aurinko aina vain jaksaa

On kuin aina olisit ollut siinä,
niin hiljaa ja huomaamatta.

Tuuli hyväilee meitä kaikkialta,
ja aurinko hymyymme vastaa.

On kotimme kasvaa yhdessä, ja me
tiedämme pensaiden pistävät piikit.

Yhä uudestaan heräämme uusiin aamuihin,
ja tuo aurinko aina vain jaksaa.

en lakkaisi odottamasta

vaikka tietäisin varmaksi
ettet koskaan tule
en lakkaisi odottamasta

minuuteissa elin rakkauteni

istuit siinä
sydämeni puolella
kätesi melkein olallani

minuuteissa
elin rakkauteni

tahtoisin olla siellä

tahtoisin olla siellä
missä sana vielä tarkoittaa

rakkaus on

rakkaus on sinussa ja minussa
lähes tuntemattomassa
muutamassa minuutissa
katseissa ja kirjaimissa

rakkaus on

tänään tiesin

tänään tiesin;
illalla syntyy runoja

sillä sieluni kannelta
soiteltiin arasti

Linja-autossa

Kaipasin läheisyyttä,
menin etupenkkiin, kuljettajan lähelle, melkein vierelle.

Olimme kahdestaan, lähtöön vielä aikaa.
Istuimme hiljaa seuraillen kaupungin iltaa.

Hän avasi lehden selaillakseen, minä edelleen hiljalleen.
Tunsin läheisyyden, hiljaisen hoitavuuden.

Tuli aika lähteä, hän kääntyi katsomaan.
Minua ?
Ei, vaan vieläkö muita tuloillaan.

Ei se mitään.
Lähdettiin.

Minä tuoliin vajonneena läheisyydestä levänneenä.

Kunnes...
pysäkki lähestyi, hätäännyin.

Jouduin kysymään
- jätätkö minut nyt ?

hän rakasti minua

hän rakasti minua ja

kaipasi

rakkaudesta sekaisin sanoi olevansa

minä hymyilin

hän oli oikeassa, hän rakasti

minä muistan sen

ja muistan kun hän lähti

ja itki

alussa oli sana

alussa oli sana

sitten tuli runo