sunnuntai 31. joulukuuta 2017

näin me muutumme

hiljalleen
ajatusten laskeutuessa pehmeästi -
me joustamme

otamme
vastaan totuuden itsestämme,
elämästämme

näin me muutumme ja kasvamme
yhä uusin vuosiin
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.

  • Hetki päivästä
    meren rannalla  nyt ja aina  lausettakaan palata kotiin  päivä päivän jälkeen unelmissa  hetki päivästä jolloin kaikki kohoaa
  • Kaunis kesä
      Hiljaa mieleni sopukoissa vain minä.   Ja rakkauteni.   Minä ja rakkauteni.   Niin kuin minä ja hän.
  • Keitaani
    karkaan lähteille   tiheässä metsässä yksinäisyys tummana kutsuu jossa puut kaartavat suojan