perjantai 17. marraskuuta 2017

Anna minun

Anna minun nähdä rakastavat silmäsi
joiden katse on lempeä
ja syliin kutsuva.

Anna minun nähdä rakastava suusi
joka puhuu arvostavasti,
ja joka suudellen sulkee omani
kun epäilen.


Anna minun nähdä rakastavat kätesi
jotka silittävät kun on aika olla vaiti,

Anna minun nähdä rakastava mielesi
joka jälkeen vastoinkäymistenkin
yhä jaksaa uskoa.

Ei kommentteja:

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.