Elämä ei virtaa

 

Elämä ei virtaa,

se on samea vesi.

Odotan aikaa

 

Odotan aikaa että voin olla kanssasi erimieltä,

että saan tietoisesti tuoda eriävän mielipiteeni

että saan kenties olla väärässä ja siitä iloita

sillä yhteytemme on tärkeämpi.

Herätelty rakkaus

 

sinä rakastat sivulauseissa

kääntyneessä katseessa

 

jo seuraavassa hetkessä

maailma on entisensä

 

mutta yksi sielu kosketettu

sen rakkautta herätelty

 

Elämä on lahja

 

Elämä on lahja, kaunis lahja.

Aurinko on noussut, on säteensä luonut.

On uusi aamu, on uusi huomen.

Kiitollinen sydän ihmettä täynnä.

Rakastatko minua silloinkin?

 

Rakastatko minua silloinkin

kun yritän liikaa ja väsyn?

 

Rakastatko minua silloinkin

kun totuuksieni seasta

et enää tavoita minua?

 

Rakastatko minua silloinkin

kun olen eksynyt teorioihini,

enkä osaa enää pois tulla?

Missä on ajatusten sydän?

 Minä rakastan kauniita sanoja, 

jotka tarkoittavat ja tulevat perille. 

 

 Missä muodostuvat lauseet, 

missä on ajatusten sydän ja alkujuuri?

KUUNTELEMISESTA

 

Minä tahdon kuunnella sinua.

Tahdon opetella tähän tietoisesti.

Tahdon hellävaroen murtautua läsnäoloosi.

Tahdon tuohon rauhaan myös

sinun luottavan kun tulet joskus luokseni.

 

Minä tahdon oppia tuntemaan sinut paremmin,

jotta pääsen peloistani etten kelpaa.

Toivon puheeni olevan harvakseltaan

ja että uskallamme hiljaisuuden.

 

Tahdon ymmärtää kaiken alla olevan sydämen, 

joka tahtoo hyväksyntää.

En tahdo pelätä sinua niin, etten kohtaa.

 

Toivon sinunkin uskaltavan erilaisuuteni.

Sillä minä tarvitsen yhteyden, 

sen yhteyden joka jättää pelkomme taakseen 

ja tekee meidät toinen toisillemme tärkeiksi.

 

Tahdon kasvaa sinun tuntemisessa

ja kaikkien niiden, jotka muistuttavat sinua.

Katsottava kohti

kun raja on ylittynyt

kun hämärä on laskeutunut

on aika palata takaisin

kirkastettava katseensa

katsottava kohti

Syksyisissä illoissa odotan sinua

Syksyisessä illassa 

katselen kellastuvia lehtiä,

yksi kerrallaan tippuvia.

Odotan ja katselen,

yksi kerrallaan tippuvia.

Eksyneet kirjaimet

Minä piirrän seinään tunteeni,
näkymättömät suruni
itken pitkin pituuttani.

Piirrän mennyttä
jota sinä et ymmärtänyt
ja minä en yrittänyt.
Sinä olet poutapilvien alla,
minä huoneessani tapetilla,
sydämen muotoisina,
eksyneinä kirjaimina.

Minä olen nähnyt

Tuhansien sirpaleiden lapsi.

Kuinka minä tahtoisin sinulle ikkunat avata,

näyttää kuinka kaunis vielä on maailma.

Mutta sinä et tahdo, pyydät

verhot sulkemaan. Mutta minä en luovuta.

Sillä olen nähnyt, kuinka verhosi ovat olleet jo raollaan.

Tässä hetkessä

kirjainten soidessa
kaunista on kuunnella sinua

kaunista on kaivata
täällä kaukana,
tässä hetkessä

tunnen sydämeni
se hupsu
vanhana syntynyt

kaunista on kaivata
suru tulee huomenna
tai ehkä ei muista,
ei sen väliä

tässä hetkessä

Tähyilen sinua ja taivaanrantaa

Sinä olet sellainen
jolle annan anteeksi jo valmiiksi
ja elän siiinä, yliluonnollista luulen
sen on helppoa ja tulee kuin itsestään
vaan itsestä ei milloinkaan
 

Sieltä taivaista lähteneisiin lupauksiin jotkut nojaa
minä en tee samoin vaan minulle tehdään
ja se johdattaa
 

Katson kuinka pitkälle voin mennä ennen kuin luovutan
joku ei koskaan, minäkin aiemmin aina vaan
nyt tahdon elää ja koputtaa puuta
haavoittuneeseen mieleen tulen vastaan puolitiehen
 

En lähde vapaaehtoisesti, toivon; en milloinkaan
ja monta kertaa ostan sulta raaka-aineet rakkauteen
ja jos sinä sanot sanankin
minä valpastun ja alan kirjoittamaan,
niin kai runot luodaan ja yöt valvotaan,
 

"Tuskaa", sanoisi joku ja kääntäisi kylkeä;
"rakkaus on lapsellista eikä kanna huomiseen", hän jatkaa
vaan minä lähden ja jatkan, tulen puolitiehen
ja tähyilen sinua ja taivaanrantaa

Merestä

elää jossakin muualla
aina jossakin muualla
mutta ei meren rannalla
aina jossakin muualla
kuin tahtoisi
elää kuivalla maalla
haukkoa henkeä
olla ei hukkua mutta kaivata
nyt ja aina kaivata
ei loppuisi milloinkaan
ei silloinkaan ei koskaan
kuivalla maalla vaan meren rannalla
tuulla
seisahtua hetkeksi
olla vain yhtä ajattelematta lausettakaan
palata kotiin unohtaa meri ja kuivua kokoon
lähteä töihin päivä päivän jälkeen
olla yhtä unelmissa vain se hetki päivästä
jolloin vaahtopäät lyövät yhtä ja kaikki kohoaa

Eletyt hetket

Tahdon lähteä kanssasi matkaan.

Tahdon vieraisiin maisemiin.

Vierellä mahdollisuus.

Tahdon ylittää esteet.

Sanoa sanoja matkan varrella.

Punastua.

Tahdon pysähtyä ja

virvoittua. Jatkaa.

Ottaa kädestä ja epäillä.

Loputtomalta näyttävä suora.

Mahdollista ajatella, perua tai rakastua.

Tutustumista kilometrit,

auringonlaskussa eletyt hetket.

On ollut kaunista

niin on ollut kaunista aikansa

niin on tullut aika jättää kaikki taaksensa

ottaa mukaan ainoastaan sydämensä

soi tuuli hiljaa kiitosta

saattaa matkaan lähtijän

päästää irti kaikesta

matka kohti tuntematonta

on edessä

on hyvästeltävä tämä kaunis maa

sen järvet ja metsät, kaikki

hiljennettävä sydän

suostuttava luopumaan

Olet

olet innoittajani
olet sanoittajani
olet luonani
sydämessäni
olet kaikkeudessa
olet kaikessa
olet ennen kaikkea
ja kaiken jälkeen

Nähdä kaikki kaunis yhdessä

Rakkaus ikävöi eniten
yön hiljaisina hetkinä.
Nukahtaa varovaisesti.
Ei särje sydäntä.
Kaipaa koskettaa,
syleillä sinua.

Rakkaus tahtoo nähdä
kaiken kauniin yhdessä.

Lumoutuu läsnäolosta,
varovaisesta suudelmasta.
Toteutuu vapaasta tahdosta.
On yhtä päivälläkin.
Ikävöi jokaisessa hetkessä.
Vierelläkin.

Lähelläsi

Minun rakkauteni lepää sinussa.
Silti huomaan sinun puhuvan ohitseni.

Tiedän sinun kyllä kuulevan minua,
mutta vain vaivihkaa vilkaiset.

Tahdot minun olevan lähelläsi,
tietoisuus siitä riittää sinulle.

Sinä et omista huomista,
ja siksi olet ymmälläsi.

Vuodet ovat pysähtyneet tähän hetkeen
jossa elämä on synnyttänyt hedelmän.
Tietoisuus on tullut välillemme,

Elämä on kaunis
ja tapahtuu meistä huolimatta ja meille.

Kahden särkyneen haavat eivät umpeudu hetkessä,
tuskin tässä elämässä

On kaunista nukahtaa lapsen lailla.
Nähdä unia satumetsistä, sen siimeksistä joihon piiloutua,
ja lähteistä joista juoda.

Elämä on ikuista kaipuuta.
Antamalla anteeksi rakkaus on jo puoliksi.
Ja vain hetken päässä meistä.

Sydänten valloitus

sinun sanasi

nuo kaikkein salatuimmat
karkasivat sydämeltäsi
nostivat hehkuun kauan nukkuneen.

rakkaus tuli vaivihkaa
helisytti sanoillaan
noilla kauniilla juopui omastaan

se kuinka kaipaakaan
tulla sydänten vuoret valloittamaan
vaan se odottaa, eikä riko rajojaan

älä unohda rakkautta

läpi vuodenaikojenkin, jos tarpeen
se jaksaa odottaa

ja kun se tulee
on kaikki uutta ja puhdasta

odota rakkautta

Älä katso mihin et pysty

sinulla on jo kaikki

älä katso mihin et pysty
katso missä olet hyvä

älä vaadi enempää.
haasta sen verran
kuin sen hyvillä mielin voit tehdä

Anna minun

sinä olet kaunis

sinun pehmeytesi

saa minut sulamaan

anna minun ihailla sinua

sinun ainutlaatuisia lahjojasi
luovuutta jolla kohtaat toisen ihmisen

anna minun maistaa sinua

koskettaa hellästi lähelle jääden

anna minun tuntea koko olemuksesi

se hehku joka jo värähtelee välillämme

Jos sinä olisit

Jos sinä olisit,

juoksisin syliisi.

Lepäisin  vierelläsi.

Haastelisin sinulle kaikki mikä mieltäni painaa.

Kertoisin enemmän, ne hupsutkin.

Sitten nostaisin pääni ja katsoisin vierelleni,

olisit siinä vieläkin.

Painautuisin takaisin pitkälleni,

katsoisin aurinkoon,

kädet pääni alla ristikkäin

ja hymyilisin.

Kertoisin seuraavaksi unelmani.

Päivänkakkara ja apilat

Laulan sinulle aikaisessa aamussa
kasteisessa maassa kuljen luoksesi
pitkitän päivää joka ontuu iltaan

olen täynnä sinua

ja pelkään mitä
kaikkea mielessäni omistan

tahdon tallettaa sinulle parhaimmat
tahdon kertoa mitä olen havainnut;
kuinka kaunis on maailma
päivänkakkara ja apilat

Sinä olet kaunis ja ainutlaatuinen

Sinä olet kaunis ja ainutlaatuinen.
Sinä olet rohkea.
Avaat teitä ja luot niitä.

Tapasi olla on sanoittamatonta.
Kauneinta lienee, ettet sitä itse tiedä.
Tuot lempeästi mahdollisuutesi esille.
Olet valmis vetäytymään, kun se on hyväksi.
Olet kaikkien parhaaksi.

Sinä olet kaunis ja ainutlaatuinen.
Sinä olet rohkea.
Avaat teitä ja luot niitä.

Sinä olet kesä.
Ominaisuutesi hehkuu rakkautta,
saat nauttia auringosta.
Sateinen päivä kirkastaa
ajatuksesi kohti kaikkea hyvää
ja kaikkien parhaaksi.

Sinä olet kaunis ja ainutlaatuinen.
Sinä olet rohkea.
Avaat teitä ja luot niitä.

Sinussa sydämet ovat vaiti.
Sinä kosketat syvemmältä,
myös tahtomattasi.
Sinä puhuttelet ihmisiä.
Avaat lukkoja.

Sinä olet kaunis ja ainutlaatuinen.
Sinä olet rohkea.
Avaat teitä ja luot niitä.

Kaikella mikä minussa on

tahdon koskettaa
todellisuuttasi

tahdon kaikella mikä minussa on
koskettaa sinua

Aamulla nähdään

Tähdenlennon aikaan
yöhön ikävä koskettaa
unesta aamuun ja takaisin
ei koskaan kahdestaan

aika vain kiitää
heitä kahta ei näy

vaan aina tähdenlennon aikaan
katsoen tähtikarttaa
rakkauttaan tietävät kantaa

jossakin surraan
tiedetään ettei koskaan
valvota turhaan

nukkumaan mennessään
suru hipaisee kuiskatakseen;
hyvää yötä
aamulla nähdään

Pysy rinnallani

Olet rauhallinen

tulen levottomaksi

käyn edestakaisin

Pysy rinnallani

tämä levottomuus

Rauhasta

Etsi rauhaa ja pyri siihen.

Kysy kaikessa; 

tuoko tämä rauhan?

Etsi rauhaa ja kasvaa siinä.

 

Pidä juuresi tiukasti maan mullassa,

kohoamatta liiaksi.

 

Rauhaa on hyväksyä ja kaunistaa elämä,

joka kääntää kasvonsa aina puoleesi.

 

Uskalla jättää onnellisuuden liialliset haaveet,

hyväksy oleva.

 

Huomaa suru ja levottomuus 

ja elä ne.

Pidä se, mikä sinulle on ominaista.

 

Ja kun innostut, 

ota se kaikesta sydämestäsi vastaan ja toteudu.

Älä kenenkään suosiosta vaan omasta halustasi,

olla onnellinen.

Hiljaisuuden tuomat päivät

rakkaudessa minä sinut kohtaan

toivon että huomaisit sen

asettuisit niille sanoille jotka tuovat rauhan

 

tule kanssani käsi kädessäni hiljaisuuteen

jossa lempeä levollisuus ottaa meidät vastaan

 

vuosien jälkeen leovoton sielu etsii kotia johon asettua,

sisäistääkseen kaiken kokemansa,

ollakseen mielensä kanssa yhtä

kiitollisena kaikesta jo kokemasta

mutta josta nyt olisi aika luopua

Silti minä kaipaan sinua

Katson sinua surullisin silmin.
Ja kaipaavin
Silti sinut hyvästelen.

Sinä jäät olemaan vielä,
jäät puhumaan, elehtimään, kertomaan.

Katson etäämpää ja loittonen sinusta.
Huomaat minun lähtevän,
mutta et malta lopettaa.
Minä surulla ymmärrän.

Minun on mentävä, jätettävä sinut.
Sillä sinulla on niin pajon vielä kesken.
Et ole tullut perille, en tiedä tuletko koskaan.
Minä olen saavuttanut enemmän,
minusta on tullut hiljainen.

Minä jään kaipaamaan sinua.
Niitä hetkiä joissa pysähdyit ja katsoit minua.

Mutta jälleen joudun pettymään;
sinä olet vielä matkalla,
vain hetkittäin maltat pysähtyä,

Minä olen ollut perillä jo tovin aikaa.
Silti minulle jää ikävä.
Ehkä tulen sinua joskus tapaamaan.

katsoisin sinua syvälle silmiin

laittaisin sinut itseäni vasten
katsoisin silmiisi ja hymyilisin
pariin ensimmäiseen päivään
en muuta tekisi
katsoisin sinua syvälle silmiin,
niin syvälle kuin voi vain katsoa

vieläkin minä niin tekisin

Koko elämä

on kaikki

että sinä et tule,

on koko elämä

Kaunista ja levollista

Lempeä tuuli ympäröi minut joka puolelta,
on kuin olisi tullut nuuhkimaan tulokasta
Nautin sen hiljaisista, hyväilevistä
hipaisuista ihollani

Kimmeltävän järven aallot
huuhtovat rantakiviä yhä uudelleen,
on kuin silittäisivät surullista

Sade on kirkastanut luonnon
Kaunista on kaikki minkä kauniina näemme
On levollista olla vaiti
ja kuulla lintujen laulu

oma iankaikkisuutemme

ehkä meidän olisi pitänyt

puhua iankaikkisuudesta

ristiä kätemme

mutta me hulluttelimme:

hatuilla, vaatteilla, aurinkolaseilla

me poseerasimme, nauroimme

iankaikkisuus kanssamme

olen hetki

me kuljemme käsikädessä
emme näkyvillä vaan kaivatusti
pitkin piennarta minä sinun kanssasi
välillä vajoten mutta päättäväisesti,
tai sinä ja minä hoipertelen
olet vahva ja olen osa sinua
en tiedä onko kätesi kädessäni
mutta lähellä se on
hengitän tahtiisi
menet edeltä
kiirehdin
huokaisen helpotuksesta
käsi kädessä tiukasti
tämä riittää tällä erää
ehkä ikuisesti

olen hetki,

ja se on se retki joka sulkee sydämet

Meidän tulee kasvaa vapaiksi

Rakkautta ei ole kasvaa yhteen,

rakkautta on kasvaa poispäin toisistamme.

Meidän ei tarvitse olla sanoiltamme samanlaiset,

emmekä saa kietoutua niin yhdeksi

että tukahdutamme toisemme.

Meidän tulee kasvaa vapaiksi.

 Ja rakkaus saa ilon kasvot.

yhä uudelleen

kaiken kadotin ja mitään en

yhä uudelleen sinuun petyin ja sinuun kasvoin

yhä uudelleen kohosin vierellesi

yhä uudelleen selvitin esteet ja ylitin rimat

yhä uudelleen otin vastaan itseni

yhä uudelleen kokosin sirpaleeni

yhä uudelleen kasvoi vapauteni

Rakastan sadetta joka on ohutta lunta

Lähden kulkemaan kun alkavat sateet,
kun taivas tummuu ja toiset tulevat vastaan.

Rakastaen sadetta, joka on ohutta lunta.

Viininpunaisia kukkia

Tulen eilisestä
kirjoitan huomista
olen kietoutunut tähtiin
en lähde tästä huoneesta
olen loistava kukat
olen kukkiin syttyvät valot
olen viininpunaisia kukkia
vielä nimettömiä
pudotan sanoja kuin silmuja
odotan suukkoja kesällä
olen loistavia kukkia
viininpunaisia
vielä nimettömiä

Pieni lintu

Pieni lintu sielussasi
vielä uinuu.
Tahtoisin herättää sen.
Vaan en voi, eikä minulla ole lupaa.
Välillä kosketan hellästi.
Tahtoisin sen kasvavan, niin nopeasti.

Ensimmäiset ensimmäiset askeleet

Ja kun astut tästä tilanteesta ulos
otat sinä ensimmäisen, varovaisen askeleen
totuttelet, katselet ympärillesi, näet ihmiset
näet jokaisen yksityiskohdan
näet hymyt jotka ennen olivat jääneet kiireen jalkoihin
jälleen pysähdyt, katselet taivaalle, ympärillesi,
edelleen ovat askeleesi varovaiset
sinä olet oppinut, etkä koskaan tahtoisi tästä luopua,
sinä näet ihmiset, sinä näet ilon ja surut,
sinä näet jälleen elämän,
joka ennenkin oli ollut,
mutta joka hukkui omien murheiden alle,
nyt näkisit ihmiset, taivaan, kaiken

Kertokaa minulle

Kertokaa minulle
että rakkaus on pitkämielinen
eikä hätäile

kertokaa minulle
ettei rakkaus tahdo puristua kokoon eikä pakettiin
niin että voin omistaa sen
lohduttakaa minua
ottakaa syliin sanoilla
tuudittakaa niin että
nukahdan tähän kaipaukseen
enkä ole vaatimassa rakkautta
vaan annan sen katsella minua ja meitä
elämää
auttakaa minua
kertokaa ettei mitään peruuttamatonta tapahdu
vaan rakkaus tulee kun tahtoo
astuu perille ilolla
lohduttakaa minua te
joille rakkaus on varmuus huomisesta
jotka tiedätte ettei rakkaus katoa
kertokaa että rakkaus on jo minua

Jos sinä olisit

jos minulla olisi sinut
lentäisin
jos minulla olisi sinut
olisi minulla kaikki ilo

jos minulla olisi sinut
olisin minä puolet pehmeämpi
ja suudelma olisi kaikki
jos minulla olisi sinut
olisivat unelmani rivissä
odottaen kehoitusta
jos minulla olisi sinut...
jos minulla olisi sinut
tahtoisin syleillä vihamiestäni
silittäisin kaikkien kasvot
jos minulla olisi sinut
olisi kaikki rakkautta
kaikki laulut ja pyynnöt
jos minulla olisi sinut

Kiiruhdan luoksesi, kaadun syliisi

Pukeudun sanoihisi
kiiruhdan luoksesi
kaadun syliisi...

nauran elämälle
ja meille

vastaat hymylläsi

Ei ole huomista -
kenties meitä...

Sydämen puolikkaassa

Sinä tulet luokseni
toisenlaista polkua kuin olin kuvitellut.

Sinä nouset esille yksinäiseksi jääneen
suden öisistä, surullisista retkistä. 

Sinä olet siveltimeni kärjessä,

sen punaisessa värissä, 
sydämen puolikkaassa.

Sinä olet vihreässä idussa,
keltaisen tulppaanin nupussa.

Kukaksi kämmenellesi

herään uuteen aamuun

aina uuteen mahdollisuuteen

herään elämään

ja herään rakkauteen

herään uuteen aamuun
aina uuteen mahdollisuuteen

tai kaiken jatkuvuuteen

herään rakkauteen

kuin kukaksi kämmenellesi synnyn

joka aamu sinulle synnyn

sinun silmiisi synnyn

Enää ei ole kiire

heräsin uudessa aamussa 
se tuoksui sinua 


nukkuivat toiset vielä,
koko kaupunki 

pitkältä matkalta olit tullut

ja nyt siinä 

 

nyt ei ollut enää kiire

Perhosen lento

perhonen lentää lähellä

suojele sitä kaikelta
suojele sen ensilentoa
suojaa edestä ja sivuilta,
katso hentoa

Ikävä

minä kaipaan sinua
tuulenpieksämää
ahavoitunutta sieluasi
sinun silmiäsi
ja hymyäsi minussa

 

aina päivällä ja huomenna

minä kaipaan sinua

Hyvää maaperää

Sinä olet hyvää maaperää,
sinusta moni saa kasvaa
 Sinun luotasi herätään kevääseen,
sinussa kasteet saadaan

Sinä luovutat satosi toisten käyttöön,
Olet kypsää viljaa, olet tähkäpäitä taivaan

Ensi kertaan rakkaani, ensi kertaan

Kirjoitan suurimman rakkauden
pois itsestäni ja jokaisen kaipauksen
raivaan tilaa sinun tulla
sinun lämpösi ja laupeutesi

Jokaisessa katseessa ja eleessä
olen täynnä sinua
mikään ei unohdu

Ja kun me hyvästelemme
on kuin pieni maailmani olisi kuollut

ensi kertaan rakkaani
ensi kertaan

Lähellesi, kuin ihollesi

minun on ikävä ihollesi

aistin sinut ja
siihen unohdun

jos muut puhuu
kuule en,
kuin sinun kehosi kuiskauksen

Jään kehosi tietoisuuteen
siihen viereen,
sydämen puoleiseen

lähellesi,
kuin ihollesi

Tänäänkin lähden

Lähden kulkemaan
joka päivä
yhä uudestaan
Puhtaita sydämiä
lähden etsimään
tai
hetken hyvyyttä
jolla pärjään
Yhä uudelleen
ylitän vuoret,
kävelen
kuin tuhannen vuotta
kompastelen, mutta
yhä uudelleen nousen
Päivän helle minut uuvuttaa,
mutta kauniit sanat,
ne eivät unohdu milloinkaan.

Onnellinen elää

Tulet ja otat kädestäni kiinni.
Tulet ja pyydät;
katsotaan sisimpääsi.

Katsotaan yhdessä
salaisuudet valoon
Katsotaan vielä,
minkä on noustava pintaan.

Tahdotko kohdata?

Eteen katseesi tahtoo hän tulla,
katsoa silmiisi ja siihen jäädä.

Vastaatko hänelle,
vai käännätkö pääsi
Olet sisältö hänen elämään,
olet hänen koko päivänsä tänään.
Vastaatko hänelle,
vai käännätkö pääsi.
Ehkä sinäkin kaipaat
ja yhdessä voitte;
katsoa silmiin ja siihen jäädä.

Perhosen tanssi

Minä näin naisen tanssivan. 
Tanssiaskel kevyt kuin oljenkorsi. 
En voinut vihata. 
Kuka noin kaunista, kuin perhosta.
Tuskin tästä maailmasta.

Rakkaus, kuin vapauteen päästetty lintu

Rakkaus,
kuin vapauteen päästetty lintu.

Katselen sen lentoa.

Se on kaunis,
kuin vain vapaa voi olla.

Toivon sille hyvää,
ja annan lentää,
annan sen tutkia,
erehtyä.

Niin monesti loukkaantua.

Kunnes tulee uusi eilinen

Niin minä löysin iloni
kahlattuani kaikki tiet
jotka olin kulkenut
olin tullut lähteille
jolla jo toiset olivat
minä janoinen tulin
ja join heidän kanssansa

olin heidän kanssaan lähteillä
missä kaikki haavoittuneet
tulivat virvoittuneiksi
niin kuin minä sinusta
niin kuin menneisyyttä ei olisi
kuin kuolleet olisivat haudanneet itse itsensä
niin minä ajattelin
ja minä elin kaikki päivät
kaikki surut
kaikki ilot minä koin
minä mietin elämää
kuinka kaikki on salaisuutta
ne suuret teotkin
ovat ihmistä ja kaipuuta
meidän on virvoittuminen
ja uupuneiden auttaminen
antamalla heidän kulkea heidän polkujaan
suojaten heidän selustansa
antaen pisaroita jotta hetkeksi
he nostavat päänsä ja iloitsevat
he kulkevat vielä eilisessä
he maksavat siitä hintaa
niin heidän on hetki vielä tehtävä
kunnes tulee uusi eilinen

Antaisin sinulle sylin, kaikissa teoissani.

tahtoisin sinut syliiini
antaisin nukkua
sitten keittäisin kahvit,
tarvittessa esiliina päälläni
lukisit päivän lehden

antaisin sinulle sylin
kaikissa teoissani

Surussa minä sinut vastaanotin

surussa
minä sinut vastaanotin
etkä sinä hylännyt minua
sinä näit
että joku muu
oli jo niin tehnyt

Kun sydän on sielua täynnä

Lähtiessäni kirjoitan viimeiset rippeet,
ottaessani jo muutaman askeleen.
Jos puhuisin vain musiikilla?
Lähetän tämän laulun sinulle,
ennen kuin menen.

Kun sydän on sielua täynnä.

Hän, joka on nähnyt

olen lakannut uneksimasta
maailma ympärillä harmaana
autoista ja ihmisistä,
on kuljettava kadun viertä

luen kaiken pois

ehkä hän tulee

hän,
joka on nähnyt

Etenen kohti sisintäsi

etenen
kohti sisintäsi
hienovaraisesti
myös sinä
vastavuoroisesti
eivätkä
sielumme säiky
vaan turvallisesti
tulevat esille
piiloistansa
ja yhä useammin
liikkeelle lähtevät

Lähempänä kuin oma tahtoni

minä tiedän mitä tunnet
ja olen yhtä kanssasi,
olen lähempänä sinua kuin oma tahtoni

Kaunis sielu soi mollissa

kaunis sielu soi mollissa
ainaisessa sateessa
jossa on laulettava elämä
laulu laululta

ja tultava takaisin tälle planeetalle
kauaksi haaveista joissa
soivat öiset tähdet
yksinäisyydessä juodut drinkit
aina palaavat he jotka soivat mollissa
ovat kauniita sieluista
ainaisessa sateessa
sydämensä kantavat salaisuuksia
kaukana kaikista
samaa kehää universumissa
muistoja kultaavat lauluissa
on elämä mahdollisuuksissa
aamuauringon valjetessa
laulujen lakattua
edelleen tuossa mollissa
sydämessä, kauniissa
väräjää tähdet kaukana