Joskus olen täällä sinun kanssasi

Joskus olen täällä sinun kanssasi
mutta yleensä tulen tänne yksin.

Rakastat minua,
koska tuo paikka on minulle tuttu
ja tiedät mitä pitkin sinne on tultu.

"Ole rauhassa rakkaani.
Se että jo tiedät tuon paikan
rauhoittaa sydäntäsi,
silloin kun sinulla on kaikkein vaikeinta"

Tässä hetkessä

tässä hetkessä,
kirjainten soidessa,
kaunista on kuunnella sinua

tässä hetkessä
täällä kaukana

tunnen sydämeni,
se hupsu,
vanhana syntynyt

suru tulee huomenna
ei sen väliä
tässä hetkessä

Viittana menneiden päivien muistot

kristallivaloissa soi upeimpien päivien musiikki
maallinen pukeutunut hopeaan
viittana menneiden päivien muistot
ajatus kohti valoa,
loppumatonta juhlaa jossa arjen kanssakäynti
vain lumetta

toivossa sädehtivät runot

Ilosta

Ilo on kuin kukka
joka ponnistaa asfaltin alta.

Rakkauteni tuhannet valot

sinä päivieni hienostunut tunnelma,
aamujeni kiirehtivät vuodet
sinä juokseva puro ja
aamukaste hämärässä
sinä arkana loimuava tuli ja
rakkauteni tuhannet valot
sinä elämäni kirjo

Ja surunkin, sen uskon.

Olen onnistunut
välttämään elämää,
enkä vieläkään

osaa vastaanottaa.

Elämä näyttää tyhjyyden,
puhtaan elämän,
elämän itsensä.

Palkkioksi antaa parhaastaan.

Ja surunkin,
sen uskon,

Anna minun tuntea koko olemuksesi

sinä olet kaunis
sinun pehmeytesi
saa minut sulamaan
anna minun ihailla sinua
sinun ainutlaatuisia lahjojasi,
luovuutta jolla kohtaat
anna minun maistaa sinua
koskettaa hellästi lähelle jääden
anna minun tuntea koko olemuksesi
se hehku joka jo värähtelee välillämme

Runoilijan elämästä

Runoilijalle ei sovi että hän löytää onnen.

Löytää rajat ja ajatusviivat

tulla vahvaksi, pelottava ajatus
löytää rajat ja ajatusviivat

Tuhannesti satutettu

Sydämeen tuhannesti satutettu.
Kuinka sen yksi rakkaus parantaisi tai yksi elämä.