Kyky hurmioitua

Sinä tarjoat minulle omat ajatukseni.
Olen otettu.

Tulen mukaasi siihen maailmaan,
jossa kuitenkaan,
ei ole sanoja sille mitä tunnen
ja minkä olen oivaltanut.

Mutta kauneuden kokeminen
salpaa miltei hengityksen.

Ja kyky hurmioitua menee äärimmilleen.

olen olemassa tänään enemmän kuin eilen

olen olemassa tänään enemmän kuin eilen
olen ottanut opikseni, tehnyt matkasta rikkaan

olen kohdannut suuria suruja ja monia iloja,
jotka tämän tästä on tarjonnut elämä,
siinä pirtissä jossa on hämärää ja
jossa hatara rakennus on päästänyt sisäänsä
niin tuulen viiman kuin auringon säteet

... jos ei runossa?

Kuka unelmoi jos ei runoilija?

Jos ei runossa, niin missä,
kaikki on mahdollista?

Olen lähtenyt, olen kulkenut

Sinä olet pakottanut minut
menemään edemmäksi.

Ja minä olen lähtenyt.

Olen kulkenut ja havainnut.
Kasvanut ja itkenyt.
Olen jatkanut.

Olen ollut jo lähella.
Olen ollut hukassa. Ja jälleen noussut.

Vielä olen matkalla.

Joskus hipaisen ja melkein tiedän.

syvimmän tunnon

ehkä sanasi eivät saa
vastakaikua tässä ajassa

ne kyllä huomoidaan

mutta ehkä mentyäsi,
jätät se syvimmän tunnon

ihmeellisenä rauhana,
kuin myös katumuksen hiljaisena kutsuna

On tullut päivä

On tullut päivä,
jolloin on päästettävä irti.

Ei auta ajattelu, ei surun syvyys.
Suurempi on elämän voima,

kun on hyvästijättöjen aika.

On tullut päivä jolloin tyyni on veden pinta,
kun venheesi liukuu kohti uutta, tuntematonta.
Ja hiljaisuus matkaasi saattelee.

Katselen rannalta lähtöäsi,
kaipuuta tunnen ja surua

Luonto ympärillä on seisahtanut,
kuin kunnioittaaksen edeltä menevää.

On tullut päivä,
joka laskeutuu ajallaan.

maanantainakin mahdollista

tänään luovuin
mahdollisuudesta
löytää rakkaus
vastapäisestä pöydästä

huomenna kävelylle,
polulle jolla joku
voi vastaan tulla

maanantainakin
mahdollista

hetki olemassa

Istuudutaan,
ollaan tässä

hetki olemassa.

on heitä

On heitä, jotka rakastavat näkyvää
ja heitä, jotka rakastavat näkyväksi.

Kaikki minussa

Kaikki minussa odottaa huomista.

rakkauteni

Rakkauteni ei astu perille,
aina jää kynnykselle.

se mikä on totta

Se mikä on totta,
sitä on katsottava silmiin.

iloitsen tulostasi

sitten kun sinä tulet,
en enää tarvitse sinua

mutta iloitsen että tulet

tulin runoni tykö

tulin runoni tykö ja
runoni ottivat minut vastaan

että näkisit itsesi arvokkaana

tämä on se sanoma,
että näkisit itsesi arvokkaana

nopeita tyynni

nopeita ihmisiä
nopeita tekoja
nopeita sanoja
nopeaa kaikki

kokevat paljon
kait sisäistävätkin

minä
hyvä kun olen ehtinyt
ajattelemaan puolittaisen