Rakkaus on kuin alkutalvi.
Koskaan ei tiedä millaiseksi se kehittyy.
sunnuntai 29. lokakuuta 2017
Hymyilen ovenpielessä
hymyilen ovenpielessä,
näen sinun olevan tulossa
ei sinun tule pelätä
maailmani on avoin astua perille
ja kun olet alkanut käydä
en laske lämpöä pihalle
katsele ympärillesi
voit lähteä milloin haluat
mutta toivon sinun jäävän
meille molemmille on tilaa
saat asettua taloksi
monta huonetta
on vielä katsomatta
näen sinun olevan tulossa
ei sinun tule pelätä
maailmani on avoin astua perille
ja kun olet alkanut käydä
en laske lämpöä pihalle
katsele ympärillesi
voit lähteä milloin haluat
mutta toivon sinun jäävän
meille molemmille on tilaa
saat asettua taloksi
monta huonetta
on vielä katsomatta
kauniina ajatuksiltani
kauniina ajatuksiltani
odotan
kurkistan mutta en korkealta
annan sen jota syksy puistelee
mutta joka pysyy tallella
ja voimistuu ikävästä
tule jäädäksesi
tule talveen
tule yhteiseen kevääseen
salli minun olla lämpö
kaikessa siinä minkä itsessäsi annat alttiiksi
anna minun olla varmuus sinulle
sielläkin missä olet ilman minua
sillä sinä olet aina sydämessäni
silloinkin kun et suostu minulle
silloinkin minä tahdon rakastaa sinua
aloittaa aina uudelleen huomisen
odotan
kurkistan mutta en korkealta
annan sen jota syksy puistelee
mutta joka pysyy tallella
ja voimistuu ikävästä
tule jäädäksesi
tule talveen
tule yhteiseen kevääseen
salli minun olla lämpö
kaikessa siinä minkä itsessäsi annat alttiiksi
anna minun olla varmuus sinulle
sielläkin missä olet ilman minua
sillä sinä olet aina sydämessäni
silloinkin kun et suostu minulle
silloinkin minä tahdon rakastaa sinua
aloittaa aina uudelleen huomisen
lauantai 28. lokakuuta 2017
lauantai 14. lokakuuta 2017
kaikki on rakkautta
monta kaunista hetkeä,
monta vielä nupulla
ehkä kaikki on annettu vain hetkeksi
mutta noissa hetkissä,
kaikki on rakkautta
monta vielä nupulla
ehkä kaikki on annettu vain hetkeksi
mutta noissa hetkissä,
kaikki on rakkautta
torstai 12. lokakuuta 2017
meistä huolimatta
Hetkeksi itselleni,
aivan lähelle.
Myös ikävä ja ainainen kaipuu.
Kaipuu joka luo uutta,
joka jaksaa toivoon
joka hymyilee sinulle.
Sillä toivo on ikuista,
istutettu jonkun toisen toimesta.
Ja joka jatkaa kasvamista,
meistä huolimatta.
Ja meidän jälkeemme.
aivan lähelle.
Myös ikävä ja ainainen kaipuu.
Kaipuu joka luo uutta,
joka jaksaa toivoon
joka hymyilee sinulle.
Sillä toivo on ikuista,
istutettu jonkun toisen toimesta.
Ja joka jatkaa kasvamista,
meistä huolimatta.
Ja meidän jälkeemme.
jokaisessa mutkassa
jokaisessa mutkassa
joku on jäämässä
edeltä menevät, menevät
on vilkutettava hyvästit
ja jatkettava
jokaisessa mutkassa
joku on hitaampi,
jonka tehtävänä on pysähtyä
joku on jäämässä
edeltä menevät, menevät
on vilkutettava hyvästit
ja jatkettava
jokaisessa mutkassa
joku on hitaampi,
jonka tehtävänä on pysähtyä
lauantai 7. lokakuuta 2017
olen asettunut suurille sanoille
olen asettunut suurille sanoille,
arkipäivän ylittäville
lokakuinen aurinko näkyy vielä ikkunoista
ja raikkaan ilman voi tuntea
on kirjoitettava suurilla sanoilla
elämän todellisuus kulkee rinnalla,
hauraus joka voi katketa hetkellä millä hyvänsä
siksi sanatkin nuo loppua kohti terävöityvät
ja kun aika loppuu, loppuvat sanatkin
syntyäkseen yhä uusina, ajatuksina
uusi, kaunis aamu on myös jossakin toisaalla,
jossa aurinko, on vieläkin kirkkaampi
arkipäivän ylittäville
lokakuinen aurinko näkyy vielä ikkunoista
ja raikkaan ilman voi tuntea
on kirjoitettava suurilla sanoilla
elämän todellisuus kulkee rinnalla,
hauraus joka voi katketa hetkellä millä hyvänsä
siksi sanatkin nuo loppua kohti terävöityvät
ja kun aika loppuu, loppuvat sanatkin
syntyäkseen yhä uusina, ajatuksina
uusi, kaunis aamu on myös jossakin toisaalla,
jossa aurinko, on vieläkin kirkkaampi
torstai 5. lokakuuta 2017
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Jokaisella askeleella
Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.
-
meren rannalla nyt ja aina lausettakaan palata kotiin päivä päivän jälkeen unelmissa hetki päivästä jolloin kaikki kohoaa
-
Hiljaa mieleni sopukoissa vain minä. Ja rakkauteni. Minä ja rakkauteni. Niin kuin minä ja hän.
-
karkaan lähteille tiheässä metsässä yksinäisyys tummana kutsuu jossa puut kaartavat suojan