Sinun hymysi minussa

Sinussa on leponi
sinussa lauluni soi kauniisti
sinusta ovat myös sanani

Tahdon että salaisuudellasi
houkuttelet minussa esille voimia
jotka tahtovat luoda uutta

Ole minulle tutkimusmatka
ja matkakumppani

sille samalle saarelle tahdon rantautua kanssasi
jolla annamme laineiden huuhdella kaikki tarvittava uudeksi

Sinun hymysi minussa
minun levännyt sieluni sinussa

Hakeudun lähellesi

hakeudun lähellesi

reittejä on monia

sanon varovaisesti

asialla ei niinkään väliä

sisin janoaa ravintoa sanoistasi

puhumattomasta olemuksestasi

on tottunut pettymään

mutta aina jaksaa uskoa

pisara sieltä,

toinen täältä

Matkaenkeleitä

Pilvissä asui matkaenkeleitä,
matkaosastolta kutsuttuina
palvelutehtävään sinua varten
pilvissä asemapaikka
pilvissä viettivät myös aikaa

sinulta näkymättömissä
hetkessä valmiina

Tähtitornin reitti

askellamme kohti tähtitaivasta
minä sinun rinnalla
lupaamme toisillemme
korjaavamme riidat,
rakastavamme hämärässä kuun valossa
tiedämme kuolevamme
siksi aikaa ei ole hukattavaksi
ja kun toinen ei jaksa
kiertää toinen tuon tähtitornin reitin
ja kertoo terveiset että maailma on kaunis

Sytytä sydämesi

sytytä sydämesi

hiljainen elämä

runo päivässä

rakastuneen kielellä,

ihmisen osa

Rakkaus on kuin alkutalvi

Rakkaus on kuin alkutalvi.
Koskaan ei tiedä millaiseksi se kehittyy.

Sinä itse

Tieto erottaa meidät.
Sinä tiedät niin paljon, ja minä en.
Tulisitpa joskus luokseni, aivan sinä itse.

On päiviä

On päiviä jolloin pukeudun tuhkaan,
eikä mikään tunnu miltään.
On päiviä jolloin elämä pukeutuu juhlaan
ilman erityistä syytä.

Kaukana kaikesta parhaasta

hänen elämänsä on haurasta
kaukana kaikesta parhaasta
hänet voi löytää ruokajonoista
mikään hänessä ei ole menestynyttä
hän ei ole mukana kaikessa
eikä hänellä ole kadehtijoita

talvella häntäkin paleltaa
ja tahtoisi rakkautta

Monta kaunista hetkeä

monta kaunista hetkeä,
monta vielä nupulla
ehkä kaikki on annettu
vain hetkeksi

mutta noissa hetkissä,
kaikki on rakkautta

Ja löydät oman voimasi

osoita ihmisten puheet turhiksi
ja löydät oman voimasi

Sama tyhjyys

Koemme samaa tyhjyyttä
jossa yhdessä voisimme olla täysiä.

Etten rakastaisi

Etten rakastaisi häntä
joka ei rakasta takaisin.
Etten rakastuisi häneen
jossa huomaan paljon samaa
kuin itsessäni ja sure 
ettei hän sitä huomaa
tai ole mahdollisuutta.
Etten etsi häntä, mene tykönsä ja toivo parasta.
Etten lähde yksin yöhön ja sure yksinäisyyttä.

Aina on joku

aina on joku
joka sanoillaan sipaisee sydämen syrjää
niin että yksinäisyys hetkeksi väistää
aina on joku
joka tulee niin lähelle,
ettei maailma vieläkään jättänyt

aina on joku
joka saa sielun värähtämään,
samoilla silmillä näkemään
aina on joku
jolla on hyvä sana sanottavaksi,
ohjenuoraksi johon tarttua

Hellin mielikuvaa meistä kahdesta

hellin mielikuvaa meistä kahdesta
hymyillen pidän sylissä kuin pienokaista
rakkauden sylissä, sinua ja minua

uusina ajatuksina

olen asettunut suurille sanoille,
arkipäivän ylittäville
lokakuinen aurinko näkyy ikkunasta
ja raikkaan ilman voi tuntea
elämän todellisuus kulkee rinnalla,
hauraus joka voi katketa hetkellä millä hyvänsä

loppua kohden sanat terävöityvät
syntyäkseen yhä uusina ajatuksina

Älä pelkää sanoa

silloin kun on aika puhua,
älä pelkää sanoa
kun olet epävarma ja tahtoisit perua
älä kadu sanoja

ole mielummin rohkea

Todellisuudesta

Elämä ei rakennu hyvän ja kauniiin
tai onnellisuuden varaan,
vaan todellisuuden.

Sinulla on kaikki mahdollisuudet

Sinulla on kaikki mahdollisuudet tulla onnelliseksi.
Saada menneisyys läheiseksi, sinulle kuuluneeksi elämäksi
silloinkin kun kaikki ei ollut hyvin.
Voit katsoa sitä myötätunnolla, tarvittaessa hyvästellä.

Silloin kun et usko että mikään voi muuttua, voi edessäsi olla ihminen tai sana valmiina ja yksi salaisuuden verho voi avauta.
Vielä olet oleva paikalla, paljaassa tilassa kaikkien näkyvillä
eikä sinulla ole enää salaisuuksia, ei häpeän aiheita.
Silloin sinulla on mahdollisuus päättää mitä teet vapaudella.
Vielä tulee päivä jolloin voit todeta että elämä on kevyttä,
iloa sen monissa käänteissä.

Runoilijan huoneessa

Toinen runokirjani  Runoilijan huoneessa on ilmestynyt.Ja tilattavissa omaan kirjastoosi tai omaksi: Mediapinta Oy

Olen pehmeitä askeleita

laitoit viestin
kehystin sen

en ole yksin
olen pehmeitä askeleita

kerrostalon hämärässä

eivät minua puhuttele vahvat ihmiset

eivät minua puhuttele vahvat ihmiset
vaan kaikkein heikoimmat mutta kiltit,
he jotka ovat hiljaa eivätkä pidä ääntä itsestään
he luottavat siihen että rakkaus on vapaaehtoista

Aina kun katson sinua

Aina kun katson sinua,
täytyn rakkaudella.
Sinä olet kaukana,
etkä minun ollenkaan.
Silti jokin minussa aina läikähtää.

Sano vielä se kaunis lause

Sano vielä se kaunis lause

josta kuitenkaan en tiedä oliko se totta

vai itseäsi varten

se

joka meni syvemmälle

kuin mikään äidin sanoma 

koskaan

se jossa tahdoit pitää huolta

vaikka seuraavassa lauseessa

pyysit olemaan aikuinen

mutta minä tahdon muistaa vain sen

ensimmäisen

Leponi

Tahdon saavuttavan leponi niin pitkälle
kuin se on mahdollista ihmisyyden puitteissa.
Toivon että jaksan uskoa hyvään ja
tekojeni kautta pitäväni puhtaan omantunnon.
Ja kun en jaksa, toivon että annan itselleni anteeksi
ja ymmärrän että kaikki ihmiset erehtyvät ja ovat vaillinaisia.

Toivon että uskallan iloita, sillä se on myös minun oikeuteni
vaikka maailma lähelläni huutaisi muuta.

Toivon että jatkan hyvän tekemistä vaikka en näkisi tuloksia,
sillä ymmärrän hyvän tekemisen arvon vaikka muut eivät sitä tekisi.

Rukoilen rakkautta joka kumpuaa hiljaisuudesta
jossa olen jaksanut ottaa vastaan ahdistukseni ja ymmärrän
että elämä puhuu joskus kovin sanoin ja on pysähdyttävä.
 

En pelkää sitä, vaan otan sen vastaan kuin ystävän.
Annan sen puhua ja sitten mennä menojaan.
Sillä kun elämä on minulle riittävästi puhunut,
kykenen jälleen nousemaan ja ottamaan vastaan
kaikki sen haasteet, niin etteivät mitkään puhurituulet syökse minua mennessään
vaan jaksan vielä seistä heidänkin rinnalla jotka läsnäoloani kaipaavat.

Pidän huolta itsestäni, Teen niin kuin oikeaksi ymmärrän,
enkä soimaa itseäni liiaksi, sillä myös minulle annetaan kyllä anteeksi.

TUULI

Tuuli leikitteli hiuksillani.
Hymyilin puolelta toiselle
kääntäen päätäni.
Leikittelin tuulen mukana.
Annoin tuulen kosiskella,
tanssia ympärilläni.
Suljin silmäni.
Tuuli ystäväni.

Suurin tragediamme

Suurin tragediamme
ei ole että vihaamme.

Vaan ettemme tohdi näyttää
rakkauttamme

Hyväksyn ajatukseni

Hyväksyn ajatukseni.
Ne eivät ole vihollisiani.
Annan niiden tulla tietoisuuteen.
Ne noloimmatkin.
Otan ne vastaan.
Ja vapaudun niistä.

Sinusta ja minusta

Kirjoitin sinusta,
kirjoitin itsestäni.

Vaikka muuttaisin maailmaa

en koskaan tule olemaan
enemmän kuin ihminen

vaikka tekisin ihmetekoja
vaikka muuttaisin maailmaa

Sen kaiken mistä elämä oli puhunut vuosikaudet.

Se ihminen yllätti
jonka ei pitänyt.
Jota ei minään pidetty,
jolle kukaan ei puhunut.

Joka kuitenkin
sanoi totuuden.
Sen yksinkertaisen
jonka lukeneet,
olivat aina ohittaneet.

Toi toivon päivään.
Sen kaiken mistä elämä
oli puhunut vuosikaudet.

Samat ajatukset

Samat ajatukset,
rakkaudesta.
 

Ja maailma on jälleen kaunis
ja hyvä kulkea.

Joka tikahtuu sanoista ja huokuu hyvää yötä

Se uskottu
joka keinuu kanssani lattialla
joka puhuu pehmeitä
ja kaatuu välillä taakse

jonka pää kääntyy nauruun
joka tikahtuu sanoista
joka huokuu hyvää yötä
kainalossa kuin lapsen päivä

Sydän vielä tallella

Se alkoi kuin ohi mennen
kuin ei olisi ollut tarkoituskaan
se ei kysynyt onko rakkautta,
se kysyi tahdotko

enkä minä tiennyt
mutta kieltääkään en voinut

juttumme eteni
olivat kohtaamisemme arkiset
mutta samalla juhlalliset
ja joissa puhe rakkaudesta
olisi rikkonut mahdollisuudet

oli oltava ihminen
kaltaisensa tuo toinenkin
olin onnellinen

en itkenyt rakkauden perään
olin kohdannut jotain parempaa
olin kohdannut ihmisen

kunnes rakkaus astui mukaan
päivä päivältä lujittui
tuo ystävyydestä alkanut,
johon olin suostunut
ja josta nyt olen kiitollinen

sillä pohja oli rakennettu
ystävyydelle ja tahdolle
jossa hiljaisuus
ja poissaolo myös viihtyi
mutta joka uskoi

näin jatkui rakkaus
mutta joka ei rakkaudesta alkanut
ei paahtavasta paineesta, ei
innostuksen vallassa tehdystä löydöstä
vaan kuin yhteisestä sopimuksesta
että huominen on mahdollinen

ja vaikka ei olisi
olisi sydän vielä tallella

Älä pelkää olla rohkea

Sinun haaveet,
eivät toisten toiveet
saavat elämään sen
mikä sinussa kasvaa

ole uskollinen itsellesi,
ota pieniä askelia
käy elämään
vaikka totinen olisi ilmeesi
eikä kukaan ymmärtäisi

ole uskollinen itsellesi
voita pelkosi,
käy tuulta päin
ohita katseet pilkalliset
ole rohkea

uskalla tehdä virheitä
vain niin voit kasvaa ja ottaa opiksi

uskalla kyseenalaistaa totuudet
ne joita kaikki yhteen ääneen huutavat,
näe sinä niiden ohitse kauneuteen
näe kaikki mahdollisuudet

älä pelkää olla rohkea,
vihdoinkin saat iloita

löydä oma tiesi jota vain sinä voit kulkea
ota kädestä heitä jotka sitä kaipaavat

eikä sinua ole koskaan ollut muille

kaikki on kauneutta
ajat sitä takaa
ja elämä sinua

teet lapsia
mutta jälleen metsästät onnea
etkä näe ettei onni tule

sinulla on tehtävä
kaikki muu on oheistoimintaa
jopa lapsesi
eikä sinua ei ole koskaan
ollut muille

sinä pakenet työhösi
ei ole kenenkään syytä
eikä mitään tehtävissä

elämä on parhaimmillaan luovia
näiden kahden välistä

minkä itsekullakin

Syksy odottaa eteisessä

Syksy odottaa eteisessä,
tuossa oven takana,
antaa kohteliaisuudesta
kesän vielä viipyä

syksy riisuu ja hetkeksi pukee;
keltainen on muodissa
punainen tekee tuloaan

elokuu ei tiedä
kuinka tulee käyttäytyä,
antaa viestikapulan
syyskuulle joka vie loppuun
elokuun aloittaman
työn

talvea tähyilen
sen näen jo odottavan

helmikuusta muistan;
aurinko tahtoo lämpimät terveiset
hankien keskelle

maaliskuu taipuu vihreään,
välissä huhtikuu
härnää harmaalla

näin tapahtuu
luonnon viestinvaihto

Maailma saa odottaa

minulle tärkeää -
on kirjoittaa

maailma saa odottaa

Ehkä hän tulee ensi yönä jälleen

tietäisitpä
kenestä näin unta,
poskiani kuumottaa

vieläkin

olen unen askeleissa
vaeltanut tämän päivän
tuntonsa on ihollani
silitän itseäni

ehkä hän tulee
ensi yönä jälleen

maltanko edes nukahtaa

Ehkä hän on

hän on kaikkea mitä toivon
nostan hänet jalustalle ja ihailen
hän on osa minua
ehkä hän on -
minä itse

Hän on perillä sanoissaan

hän ei ole korkea ja ylhäinen,
ei edes itselleen
hän on hiekkaa ja töyräitä
hänellä on kädessä männynkäpyjä,
sylissä rakkautta
hän on kauniita sanoja
hän ei palaudu takaisin,
sillä hän ei ole koskaan
kaukana ollutkaan
hän on perillä sanoissaan
hän on valmis anteeksi antamaan
hän on aurinko poluillaan

Silmänräpäyksen päässä

Unessa tulimme yhteen
ja halasimme

Tai ei se ollut unta,
suljin vain silmäni
mutta laitoin sen unen syyksi. 
Sillä yhteytemme oli syvää 
ja siitä me jatkoimme.
 
Uni on poissa, 
silmäni ovat auki.
Sinä olet vielä,
hieman kauempana,

kuin silmänräpäyksen päässä.

Tule minulle levoksi

tule minulle levoksi,
tule tyynyksi pääni kallistaa
äläkä lähde luotani ennen kuin nukahdan,
älä silloinkaan

Ajateltu

Onko elämässä suurempaa,
kuin olla jonkun ajateltu.

Siinä on rakkaus

Kun hänestä tulee tärkeä.
Siinä on rakkaus.

Toivossa sädehtivät runot

kristallivaloissa soi upeimpien päivien musiikki
maallinen pukeutunut hopeaan
viittana menneiden päivien muistot
ajatus kohti valoa,
loppumatonta juhlaa jossa arjen kanssakäynti
vain lumetta
toivossa sädehtivät runot

sylini sukua

ehkä hän oli ylempänä
mutta sinä olit sylini sukua

20.7.2018

sinä päivieni hienostunut tunnelma,
aamujeni kiirehtivät vuodet
sinä juokseva puro ja
aamukaste
hämärässä

sinä arkana loimuava tuli ja
rakkauteni tuhannet valot
sinä elämäni kirjo
'''
olet hetki aikaani
merkittävä kotini
johdatuksen jälkimaku

Iloni liikahtelee

iloni liikahtelee  

odottaa hetkeä
levitä laajemmalle,
syvemmälle
tehdä matka
kuin sanansaattaja
 

viedä perille toivo

Loppupäivä harvakseltaan

ottaa osaa elämään

mennä kahvilaan istumaan

lähteä kotiin ja lukea yksi sivu

loppupäivä harvakseltaan

Sitten kun kaikki loppuisi, minä en enää pelkäisi.

minulla on ikävä sinua
sinä tuskin tiedät sitä
sillä sinä et ole minulle
minulla on ikävä sinua
että sinä sanoisit minulle hyvän sanan
ja huomenna jälleen uuden
ja siitä edelleen

minä tykkäisin siitä
eikä se lakkaisi vaikka minä
huomenna pelkäisin
ei, ei se lakkaisi vaikka minä pelkäisin aina
sitten kun kaikki loppuisi
minä en enää pelkäisi

Pyynnöstäsi herättää aurinko kanssasi

löytää läheiseksi rakkaaksi
elämän sanoittama
ristiaallokkoja unohtamatta
rakkautta joka uskaltaa olla avuksi
odottamatta vastapalvelusta
koska ei muista
pyynnöstäsi herättää aurinko kanssasi

Nyt kun olen poissa

Nyt kun olen poissa
älä unohda minua.

Löydä minut!

Löydä minut!
Vaikka sinun olisi tavattava
tuhannen tuhatta tyttöä,
ole sitkeä,
äläkä luovuta - 
ennen kuin löydät minut.

ja sen mitä tarkoitit

mene niin pitkälle kunnes tavoitat
itsesi
ja sen mitä tarkoitit

että sinä minua silittäisit

minä kaipaan rakkautta
että sinä minua silittäisit
sanoisit jotain kaunista
ja minä itkisin

Maanantainakin mahdollista

tänään luovuin rakkaudesta,
mahdollisuudesta löytää se
vastapäisestä pöydästä

huomenna polulle
jolla joku voi vastaan tulla

maanantainakin
mahdollista

Ken varjoissa viihtyy

Ken varjoissa viihtyy
näkee paremmin kuin hän,
jonka silmiä kirkkaus häikäisee.

Vain toinen jatkaa matkaa...

Kesän kynnyksellä
suru ja kauneus
kuin sisarukset kohtaavat
saman auringon alla.

Kättelevät toisiaan
vain toinen jatkaa matkaa
toinen vielä hetkeksi jää.
Saman auringon alla,
yhtä läheiset.

Hyvä on painaa päänsä

hyvä on painaa päänsä
nukkua pois päivän paine

toivoa huomiselle
keveitä hetkiä
huulille laulun aihe

Tulin runoni tykö

tulin runoni tykö
ja runoni
ottivat minut vastaan

Jokin sinussa

Tunnistin hänessä ihmisen
näin hänet niin kuin ihminen nähdään
ja se tuntui hyvältä

Tunnustin keskeneräisyyden
mutta olin valmis rakastamaan
kuin täynnä ihmettä olin

Miten lähellä oli jotakin
jonka olin aina kieltänyt

Jokin sinussa
sai hahmon minussa

Kysymykseni Minna Canthille

Hei Minna,

sinä vahva ja voimakas nainen.

Rohkea sanoissa ja teoissa.
Aikasi jaoit perheelle, työlle ja aatteille.
Uuvuitko koskaan, kuinka kaiken jaksoit?
 
Olit sinnikäs etkä katsonnut kenelle sanoit,
kun asiaasi ajoit. 

Vai neuvoisitko meitä viettämään enemmän
aikaa luonnossa ja läheisten kanssa.
Olisiko tämä ajatuksesi nyt?

Minna,

mitä ajattelisit nykyisin,
mistä olisit huolissasi eniten.
Mistä kirjoittaisit näytelmäsi,
vieläkö ajattelisit Köyhää kansaa?

Minä luulen Minna,
ettei se ole ensisijaisesti
vaatteet ja muoti. Terveellinen ruoka
ja shoppailu.

Kenen asioita Minna siis
nyt ajaisit?

Iloitsisitko siitä
että naiset siunaavat seurakunnissa,
ovat mukana sen päätöksenteoissa?

Tavoittaisitko Minna
sateenkaarenpään,
näkisitkö sen värit,
mitä siitä ajattelisit?

Me olemme nykyisin nopeita

rakastumaan. Ja rastin vain laitamme jos joku

ei miellytä.

Minna,

sinun jälkeesi ei kenenkään naisen
vuoksi ole lippu salkoon noussut.
Ihmetteletkö sitä?
Tiedätkö ketään,
jolle sen voisi nostaa?

Minna,

meidän ei ole aivan helppoa olla.
Minkä neuvon antaisit,
että sovussa eläisimme,
ettemme itseemme käpertyisi
vaan kuuntelisimme toisiamme.



Me emme ole niin vahvoja kuin sinä.
Me otamme sanojamme takaisin.
Me emme uskalla loukata,
siksi me loukkaamme.

Sinä pysyit suorissa sanoissa ja
olit sanojesi takana.
Me vain yritämme.

Huomaatko,
meillä ei ole sinun rohkeuttasi,
me vain vatuloimme,
ehkä ajattelisit?

Mitä antaisit meille neuvoksi?

Kaipaisitko Minna johtajuutta,
kaitsijaa joka uskaltaa sanoa
ja rohkeutta jota lauma seuraa perästä?

Minna,

tärkein kysymykseni lienee,
kuinka sinusta tuli niin rohkea
ja sinnikäs?

Tiedätkö,
nyt huutavan ääni hukkuu somessa,
niin paljon on mielipiteitä.
Mitä sinä nyt tekisit,
jotta joukosta erottuisit?

Olisiko sinulla sama,
räväkkä linja, joka nykyisin
varsinkin somessa on vallalla.
Vai ajaisiko asiaasi asia itse?

Minna tiedätkö,
maailma on nykyisin täynnä mielipiteitä,
sinä aikasi harvinaisia naisajattelijoita. Mutta nyt meitä on monta
ja enemmän uskallamme kuin sinun aikanasi.
Siitäkin sinulle kiitosta.

Muuten, haluaisitko
olla julkkis? :-)

Minna,

on ollut puhetta etteivät kirjat,
ja lukeminen enää kiinnosta.
Ja että lasten ja nuorten lukeminen
ja kirjoittaminen ovat retuperällä.

Mikä tähän olisi sinun neuvosi,
pitäisitkö sinä lapsesi kurissa?

Minna,

voisitko kuvitella,
meidän maassa kärsitään yksinäisyydestä,
vaikka kansa on kasvanut sinun aikojesi
ja kaikkialla on kaikkea.
Mitä ajattelet siitä ja sen syystä?

Ajattelen,
että et pitäisi ruokajonoista joita lähellä asuinsijojasikin
nyt kiemurtelee. Ajattele, meillä on ruokaa enemmän kuin koskaan ennen.
Mistä luulet jonojen johtuvan ja kuinka asian hoitaisit ettei köyhää nolottaisi.

Mikä uskomattominta,
me riitelemme rasvasta ja leivänpalasta. Kuvittele.
Me emme osaa enää syödä.

On nykyisin hyviäkin asioita.
Mutta niistä toisella kerralla.

Kunpa minä sinussa

kunpa minä sinussa
saisin kokea kodin eheyden
rakkauden ilmapiirin
sylin avoimen

kunpa minä sinussa
saisin elää lapsuuden
turvallisen

Jos tarkoitettu on, me kohtaamme

olet minulle
kaunis kirjoitus
avoin ajatus
kannanotto rakkauteen

hennolla kädellä kirjoitat
vastaanotettavaksi,
rakkaudella punnittavaksi

sanani annan takaisin,
vastaan hyväksyen
myös ylimalkaisen,
pelon sävyttämän ajatuksen
jota kadun hetkisen
mutta jonka tiedän tarpeelliseksi
niin kuin vain toiveisiin
tarttunut nainen voi tarkoittaa

tarjoilemme toisillemme
palasia sielustamme
sinetiksi tulevaisuudelle,
yhteiselle unelmalle
rakennuspuiksi
tai ainakin takkatuleksi
paleleviin sydämiin
rakkauden kaipuusta värjöttäviin

me odotamme
ja jos tarkoitettu on
me kohtaamme

Sinä olet aina hetken päässä

Minulla on sinua ikävä.
Mutta sinä olet aina hetken päässä.
Sinussa on paljon kaunista.
Mutta minä en tavoita sinua.
Ja sinä lähdet jälleen.

Mene vain ja lennä unelmiin.
Minun siipeni eivät kanna.

minä olen kaipaus kesässä
minä olen mennyt aika
minä olen rakkautta
kaikissa sen käänteissä

minä rakastin
ja ehkä rakastan jälleen

nyt kaipaan muistoa
joka täyttyy herkkyydestä haavoittua

minä en ole, olen

minä en ole
valmiiksi ajateltu kaupassa käynti
minä en ole
ystävien luokse suunniteltu viikonloppu

minä en ole
innolla leivottu tiikerinkakku

minä olen
valkoisia pilviä
sinistä taivasta
ristittyjä käsiä
pudonneita kyyneleitä

minä olen
kompastus mattoon
pudotettu sokerikulho
kesäillan auringonlasku

Minä olen kaipaus kesässä

Minulla on sinua ikävä.
Mutta sinä olet aina hetken päässä.
Vain katoavat askeleesi.

Sinussa on paljon kaunista.
Mutta minä en tavoita sinua.
Ja sinä lähdet jälleen.

Mene vain ja lennä unelmiin.
Minun siipeni eivät kanna.

minä olen kaipaus kesässä
minä olen mennyt aika
minä olen rakkautta
kaikissa sen käänteissä

minä rakastin
ja ehkä rakastan jälleen

nyt kaipaan muistoa
joka täyttyy herkkyydestä haavoittua

rakkautemme ollut

ei rakkautemme ollut

kevään ensimmäinen leskenlehti

Tulet kun tyyntyvät tuulet

Tulet kun tyyntyvät tuulet,
kun aallokko vaikenee.
Kun on auringonpaiste
ja laulu rastaan,
tulet yhä uudestaan.

Me jatkamme kuin koskaan
olisi eronneetkaan.

Me nautimme ääneti kaikesta,
myös tuosta laulusta rastaan.

Tuo aurinko aina vain jaksaa

On kuin aina olisit ollut siinä,
niin hiljaa ja huomaamatta.

Tuuli hyväilee meitä kaikkialta,
ja aurinko hymyymme vastaa.

On kotimme kasvaa yhdessä, ja me
tiedämme pensaiden pistävät piikit.

Yhä uudestaan heräämme uusiin aamuihin,
ja tuo aurinko aina vain jaksaa.

Annan sinun olla totta

yhteys syntyy kuin sattumalta
tai kun pysähdyn
silmiisi katson ja
annan sinun olla totta

Ihmeitä tapahtuu

ethän unohda
että ihmeitä tapahtuu
eikä sinun tarvitse
edes uskoa

mutta lupaa minulle
edes ajatella,

mahdollista ihmettä

Nimeltä mainittu

Tiedätkö,

tänään oli lähdettävä
en tiennyt miksi
mutta lähdin

menin lähes etupenkkiin
aikani kuunneltuani
väsyin

kunnes minua puhuteltiin
sieluani liikuteltiin
en voinut muuta kuin itkeä
olla siinä paikallani

sillä minun oli niin hyvä
minut oli nähty
minut oli nimeltä mainittu

Kadehdin...

kadehdin heitä
jotka ovat rakkaudessa lapsia
tunteita kaihtamatta uskaltavat

milloin rakkauden eteen astui järki
joka ei suostu kompromisseihin
ja jonka tehtävä on epäillä kaikkea

Sillä niin kauan olen ollut vahva

Varjele elämä minut liialta vahvuudelta
jossa en enää tarvitse ihmisiä,
jossa elän niin itsenäistä elämää
ettei mikään minua kosketa
kun en enää toiseen ihmiseen saa yhteyttä
vaan jossa puolustan ja ylläpidän vääränlaista vahvuutta
joka vie minut vain entistä kauemmaksi toisista
auta että olen tarvitseva ja uskallan sanoa: rakasta minua

toivon elämä että riisut minut kaikesta pärjäämisestä
jossa ei ole sijaa vajavaisuuksille
jossa en uskalla sanoa että minä en tahdo tai jaksa
jossa minun ei tarvitse olla jotain mitä en ole
jossa minut huomataan minun itseni vuoksi
jossa voin olla hymyilemättä kun elämässä on surua
mutta jossa ilo kuplii eikä kysy lupaa
jossa voin olkapäitäni kohottaen todeta ettei kaikki minusta tykkää

sillä niin kauan olen ollut vahva
että olen kadottanut jopa itseni
päivästä päivään olen ollut omillani
sen suojan sisällä jotta kukaan ei loukkaisi

salli kaiken sijaan minun tulla esille
salli että sanon pehmeästi ja uskallan
tulla haavoittuvaksi

Elän rakkauteni unelmaan

Olen elänyt kaikki vaiheet rakkautemme
ennen kuin yksikään niistä on tullut

elän rakkauteni unelmaan
uppoan sen pehmeään
vaaleanpunaiseen

Rakkaus luo illuusioita
joita sydän uskoo vaikka
järki ei tahtoisi
ehkä se on rakkauden tapa
pitää meidät tarvitsevina

On kuin rakkaus kiusaisi meitä
mutta se on meidän oma tapamme
ja oikeutemme pettyä

rakkaus kulkee aina mukanamme
vaikka emme sitä huomaisi,
vaikka tahtoisimme
sen toiseen ihmiseen kytkeä

rakkaus on kummallinen
se on koko ajan läsnä
vaikka ajamme sitä takaa
toisen ihmisen hahmossa

iloitkaamme siitä
että rakkaus näkee vaivaa
että rakkaus näkee meidät kelvolliseksi

rakkaus harvoin asettuu paikoilleen
vaan haastaa meitä

rakkaudella on värinsä

rakkaus heittää meidät usein yli laidan

Minun on...

Minun on käytettävä kaikki voima siihen etten tiedä.

Missä he ovat?

Missä he ovat?

Minun täytyy tavoittaa heidät
jotka minua kuuntelevat.
Heille minun on puhuttava,
eivät kaikki minua tarvitse.

Missä he ovat,
tahdon kiirehtiä?

Tahdon kertoa paremmista ajoista,
että he uskoisivat

Kerro missä he ovat,
tahdon heidän luokseen,
tahdon kertoa että huomennakin
aurinko nousee

Pyhiä hetkiä

Pyhiä hetkiä
jolloin sielu tavoittaa toisen,
sanoissa viivähtäen hetken.

Olen harpponut teorioissa

olen harpponut teorioissa
olen puhutellut ihmisiä muuten kuin nimeltä
silloin tällöin nykyään
todellisuus ei ole vieras
eivätkä sen pyhät hetket

olen tietoinen kaikista tunteista
ja ristiriidoista,
kaikista silmukoista jotka kutovat elämää

Silloin kun et enää vaadi rakkautta

silloin kun et enää vaadi rakkautta
vaan olet löytänyt tapasi olla
yksin tai yhdessä,
on rakkaus vapaa tulla

miten hellyttävä mies

Silloin kun et enää vaadi rakkautta
vaan olet löytänyt tapasi olla,
yks

miten hellyttävä mies
aisti alkavan riidan,
käänsi puheen
lempeästi säähän

iSilloin kun et enää vaadi rakkautta
vaan olet löytänyt tapasi olla,
yksin tai yhdessä
on rakkaus vapaa tullaSilloin kun et enää vaadi rakkautta
vaan olet löytänyt tapasi olla,
yksin tai yhdessä
on rakkaus vapaa tullan tai yhdessä
on rakkaus vapaa tulla

mutta minä olen tässä

ehkä rakkautesi riepottelee minua
ehkä katseesi on jossakin toisessa
kenties sydämesi odottaa vielä parempaa
mutta minä olen tässä
sellaisena kuin olen,
en ehkä sellaisena
kuin sinä tahtoisit minun olevan

mutta minä lupaan sinulle rakkautta
ja toivon että sinä täytyt siitä
ja jos katseletkin toisaalle
toivon että palaat aina luokseni
koska rakastat minua

Elämä yksinkertaisuudessaan

Hauska elämä ei ole minua varten.
.
Myötätunnosta kärsiviä kohtaan
elän sen mieluiten yksin.

Tahdon elää samoja tuntoja kuin he,
etten unohda millaista voi olla elämä,
joka on myös omaani.
Riennot eivät ole minua varten,
ei hullutukset, ylenpalttiset.

Ilo säilyttää rajansa
ja katoaa näkyvistä jos ei ole soveliasta.

En tarvitse tuhannen uutta viritystä
ylläpitämään elämää.

Yksinkertaisuus ruokkii mieltäni,
hiljainen päivä ja tarvittavat askareet.

Elämän yksinkertaisuus
tuottaa syvimmän tyydytyksen.

Elämä huijaa

Elämä huijaa pitkin matkaa
kulkee vierellä ja kuiskaa;
vielä muuttuvat ajat
vielä tulevat
kauniit päivät,
joissa ei yhtään
huolen häivää

Vaikka vuodet vierivät
mitä muuta sä voit
kuin uskoa
uskoa vain.

Niin minä tahdon rakastaa

Vain koska minä rakastan sinua
tahdon luopua omastani.
En tahdo perätä oikeuksiani
koska rakastan sinua.

Vaikka tekisit väärin tämän tästä
tahtoni on rakastaa,
niin kuin nainen miestä.

Kenties vanhan aikaista
mutta niin tahdon rakastaa.

Jotta minä näen sinut, on minun tultava lähellesi.

Tahdon nähdä sinut
sellaisena kuin olet,
en sellaisena kuin haluaisin.
Siihen tarvitsen aikaa,
kenties koko loppuelämän.

Siihen tarvitsen tilaa
ja hiljaisuutta.

Katsella kasvojasi,
mennyttä elämääsi
mutta vain jos sallit
minun tehdä sen.
Jos annat suojamuurin murtua
ja ymmärrät myös sen että
sinäkin olisit voinut tehdä toisin.

Jotta minä näen sinut
on minun tultava lähellesi.
Tahdon ottaa kasvosi
käsieni väliin.
Suudella sinua,
itkeä jos tarpeellista.
Ymmärtää sinua.

Kaksi niin vapaata lasta

He elävät kuin
kahta erillistä elämää,
kuitenkin yhdessä

He ovat vapaita rakastamaan
ja tulemaan yhteen
silloin kuin itse tahtovat

Kuinka ulkopuolisen on vaikea ymmärtää
kahta niin vapaata lasta

Elämä ei ole liian korkea teoria

Elämä ei ole liian korkea teoria.
Elämä on yhdessä miettiä kanssasi,
mitä nyt tehdään.

Elämä on odottaa jotakin tapahtuvaksi.
Ja pettyä.

ihmisen vaikein osa

Ehkä kaikki kannattaa jättää tähän
jättää salaisuudeksi se mikä olisi voinut olla mahdollista
jättää ne rakennusaineiksi elämää varten

ehkä meidän ei tarvitse tietää kaikkea
ehkä kaiken tarkoitus on kasvattaa meitä
johonkin toiseen,
tulevaan

Elämä ei salli kiirehtiä,
nopeita päätöksiä
voimme kyllä tehdä
ja osua myös oikeaan,
jos on hyvää tuuria

mutta tyyntyä ja olla hiljaa
on usein ihmisen vaikein osa

En rynnistä luoksesi

En rynnistä luoksesi,
vaikka mieleni tekisi.

En tuo sinulle kaikkea itsestäni,
vaikka tahtoisin kaiken valmiiksi.

Tiedän että olet.
Mutta en sitä,
oletko vuokseni.

En sotke kaikkeen itseäni.

Parhaiten etenen
kun olen paikallani.

Muutoksen mahdollisuus

Minä haluan elämään arkea.
Minä haluan arkeen iloa.
Minä haluan askareiden toimittamista,
pieniä kotitöitä, hyödyllistä tekemistä.
Minä en tahdo jäädä enää yksin,
miettiä kaikkea, liian syvää ja vaikeaa.
Minä tahdon viimein elää.
Aluksi, pienen pienesti,
juurtua arkeen ja elämään.
En tahdo jäädä hautomaan ajatuksia,
ne jotka vievät minut pois yhteydestä
ja pakottavat riippuvuuksin.
Minä tahdon tulla keskelle elämään.
Kun minä vain osaisin.
Auta minua, kerro mitä on arki ja elämä.
Juurruta kädestä pitäen, hetki kerrallaan.
Minulla on ikävä elämää.
Iloitsen tästä kaipauksesta,
samalla kun olen epävarma.
Mutta minä uskon muutoksen mahdollisuuteen.

Missä ikinä oletkin

Kunpa voisin sanoillani
sinut syliini nostaa,
unohtaisit kipusi
edes hetkeksi

aina yhä uudelleen
sinut syliini sulkisin

ja kun kaukana olet,
toivon että kuulet sanani

missä ikinä oletkin,
kuulethan ääneni

Kun kaikki on pysähtynyttä

Kuka minä olen kun olen vahva.
Sama katse rippikoululaisella.
Syli täynnä ruusuja.
Juhlahumu ympärillä.

Kuitenkin.
Kaikki on pysähtynyttä.

kipeää tekee jos toteuta ei itseään

rakkaus huomaa
rakkaus heittäytyy
ei hio taktiikkaa
ei laskelmoi onko arvoinen

uskaltautuu uuteen
haavoittuu
nousee
koska rakastaa
kipeää tekee
jos toteuta ei itseään

Yksi on, johon hän aina palaa

Aina voi ihminen lähteä kauas,
poispäin kaikesta
lähteä omille teilleen

mutta yksi on
johon hän aina palaa;
rakkauteen

En voi suojata sinua surulta jonka tuotan

En voi suojata sinua surulta jonka tuotan.
Voin vain toivoa ettet menehdy siihen,
vaan yhä uudelleen nouset.

Tulen aina loukkaaman sinua,
niin kuin olen tähän astikin loukannut.

Voin vain rukoilla,
etteivät sanani mene niin syvälle sinussa
että vievät mukanaan.

Toivon että toivut nopeasti.
Ja löydät oman vahvuutesi. Ilosi.

Syvintä

kaipaan ihmistä
en kuvaa hänestä
vaan syvintä,
minulla on ikävä

uskon suruni sanoiksi,
kuiskaan ne tuuleen

puhaltakoon lempeä tuuli ne luoksesi
koskettamaan kaikessa

kannattaa antaa olla

on hetkiä jolloin totuuden kannattaa
antaa olla

Joka minua muuttaa

sydämeni on kiinnittynyt
näkymättömään
joka minua muuttaa

Anteeksi

Anteeksi kovuuteni
anteeksi kovat sanani
minä vain niin pelkäsin
että sinut hukkaisin
en minä pärjää yksinäni
minä kaipaan lähelle
en tahdo saartaa itseäni yksinäisyyteen
tahdon soluttautua sydämeen
anna minulle anteeksi
anna minun tulla luoksesi
salli opetella olemaan heikko
ja tarvitseva
auta minua
osoita kuinka hellyys voi parantaa
auta riisumaan puolustus,
suojus joka estää meitä kohtaamasta
auta olemaan heikko

Niin yksin

Kuinka ihminen voi elää toisten keskellä, 
aivan toisessa ulottuvuudessa, 
vain harvoin kosketuksissa. 
Niin yksin

Kun elämä mahtui elämään

Kaikki turhat toiveet valuvat kuin rasvaiset hiukset selkääni pitkin
huudan elämää, tunnetta ja intohimoa kunnes jälleen itken
sielu kaipaa ravistelua, yksinkertaisuus ja tasainen elämä myllertää sielua
eikä koskaan mitään uutta tapahdu

ennen elin
rakastin ja pelkäsin
juovuin viinistä ja sinusta
eikä mikään ollut varmaa
mutta elämä mahtui elämääni

Elämä huutaa olemaan totta

elämä huutaa olemaan totta
elämän tarkoitus on satuttaa
puristaa totuus itsestäsi
anna mennä vereslihalle
jos on pakko
kirjoita huutamalla
sano selvillä sanoilla

sillä muutoin
sinä kierrät kehää
ja kaikki tukehtuu sisällesi

se mikä on totta

Puhu se minkä koet,
se mikä on totta,
älä kirjoita tai puhu vierestä,
kirjoita se mikä sattuu,
kirjoita konkretia

uskalla
sinun ei tarvitse satuttaa muita
kerro kerran satutettu ulos itsestäsi
kerro kaikki toiveesi, ne jotka vähänkin kykenet
jos tarvettta, verhoa ne
mutta kirjoita
rehellisesti

Jokainen hyvästi on pieni ero

Kun rakkaus on löyhässä,
ihastun lähes jokaiseen.
Ja jokainen hyvästi, on pieni ero.

Yksinäisen miehen yksinäiset askeleet

miehessä ihminen
kaunis ja surullinen

kaipaa
nuoruus jolloin kaikki oli vielä mahdollista -
takana

yksinäisen raskaat askeleet

ihminen miehessä
harva tavoittaa sielua

kaikki ympärillä elää
vain yksinäisen askeleet
eikä kukaan nää

sanoitta elämä
kuka olisi kysynyt
kuinka sinä

yksinäisen miehen yksinäiset askeleet

kuulen niiden kaiun
kuulen kuinka ne käyvät
kunnes ei enää kuulu...
kunnes aika on mennyt
ja uusi tullut

kaukana, kaukana jossakin
joku kuulee joku näkee
yksinäisen miehen yksinäiset askeleet

maanpinnalla oleva ihminen

en tavoittele enää tähteä taivaalta, vaan katselen aivan lähellä,
maanpinnalla olevaa ihmistä

Rajoista

Rajat eivät vain rajoita,
vaan antavat myös luvan sanoa.

mato-onget ja kissanpennut

vielä ovat kesät tallella
ikuiset kesät
läpi elämän,
lapsuuden kesät
ja heinänkorret
mato-onget ja kissanpennut

YSTÄVÄNPÄIVÄ

Heille,

joilla on vähän
 

toivon eniten
elämän yllättävän hyvällä.

Toivon siis Elämä,
 

yllätä heidät jollakin, 

jonka he
kykenevät vastaanottamaan.

Sillä he ovat tottuneet niin vähään,
etteivät pelästy.

Anna minun pian kuulla 

hyviä uutisia.

Älä ihmettele

Älä ihmettele aikaa joka sinun tulee viettää yksin.
Älä ihmettele mahdollisia vuosia vaipumista epätoivoon.
Pidä niiden vuosien aikana huoli itsestäsi niin hyvin kuin kykenet.
Pidä mukanasi alati toivo joka sinuun on istutettu.
Samoin kuin tahto hyvään.
Minä lupaan sinulle;
vielä kerran nostat pääsi.
Vielä kerran näet kaiken ilon ja kauneuden.
Vielä kerran ihmettelet,
kuinka elämään voi nousta ihminen.

Tule, lähdetään!

Me lähdetään,
pitkin taivaanrantaa kahdestaan.
Me nautitaan ja toisistamme juovutaan.
Me kyllä palataan
mutta nyt me vielä lähdetään.

Nyt on aika elää,
ottaa takaisin ja uskaltaa.
Tule jo, mennään. Yöhön tanssitaan
kaikki muu ollaan jo unohdettu.

Tanssitaan aamuun,
tanssitaan uusiin mahdollisuuksiin.
Meillä on kaikki yöt jotka halutaan
ja jos niin on, vasta aamulla nukutaan.

Me tehdään niin kuin halutaan, koska me uskalletaan.
Tule rakkaani, taas lähdetään.
Ota kädestäni kiinni, tuuleen juostaan.

Meillä on kaikki toisissamme ja musiikki on puolellamme.
Askeleilla ei väliä ja kädet viuhtoo miten tahtoo.
Tää on meidän ilta ja yö, me ollaan me ja me uskalletaan.

minne ajatukset eivät yllä

saisinpa siivet
lentäisin kauaksi sinne
minne ajatukset eivät yllä

näkisin vain -

mahdollisuudet

kesää hän odotti

kevät oli ystävä
ei sen enempää
kesää hän odotti

Sinä

Sinä tulet luokseni toista polkua
kuin olin kuvitellut.

Sinä nouset esille
yksinäiseksi jääneen
suden öisistä,
surullisista retkistä.
..
Sinä olet siveltimeni kärjessä,
sen punaisessa värissä,
sydämen puolikkaassa.

Sinä olet vihreässä idussa,
keltaisen tulppaanin nupussa.

Kaunein rakkaus

kaunein rakkaus
ei ole rakkaus jossa ei riidellä
kaunein rakkaus on sulkea syliinsä itkevä

Sinä olet ennen kaikkea

Sinä olet villapaita ja muutama muki kahvia.
Sinä olet ennen kaikkea.
Sinä olet minun arkinen suudelma.

Jos sinä tahtoisit minut

Jos sinä tahtoisit minut,
seisoisitko rinnallani sateessa,
erottaisitko siinä kyyneleeni?
Lähtisitkö samaa matkaa,
keittäisitkö minulle teetä?
Saisink käpertyä syliisi?

Sinä ja minä

Me olimme nuoria,
sinä ja minä,
elämämme keväässä
Me emme osanneet tai kyenneet
muuta kuin olemaan levottomia,
mutta meissä oli jotakin ikuista.
Minä rakastin rakkautta ja kenties sinua.
Sinä ilonpitoa ja kenties minua.
Meillä oli aina ikävä.
Hassua,
näin monen vuoden jälkeen muistot palaavat,
kaipauksella niitä ajattelen.
Tähtitaivasta me ihailimme,
mystisen kaunista,
kun tummuvassa illassa ajelimme.
Harvat olivat sanamme, me niin jännitimme.
Kaikki meissä oli uutta toisillemme.
Taustalla; Aikaan sinikellojen.
Hassua
minulla on ikävä;
aikaan sinikellojen...

Kauneinta rakkautta

kauneinta rakkautta
on kokea läsnäolosi
kaukana toisistamme,
tuntea läsnäolosi voima
tuntea kuinka kuuntelet

aivan kuin olisit vierelläni,
siinä aivan lähellä ja rakastaisit
niin minä sinut, jo nyt tunnen

Jos olet nähnyt yhtään kaunista

kun tarkkaan jokaista sanaasi ja lausetta
kun en anna rakkaudelle mahdollisuutta
kun etsin virheitä
kun en kuuntele tunnelmaa,
kun en ajattele parhain päin

kun en mene päin pelkoja
kun teen kaikkeni ettei onnistu
toivon että sinä näkisit enemmän ja
uskaltaisit minunkin puolesta
älä anna periksi
jos olet nähnyt yhtään kaunista

Kaksi toisilleen sopivaa ihmistä

Rakkaus ei ole tähtitiedettä,
se on vain kaksi toisilleen sopivaa ihmistä.

Ja pian se on omasi

Houkuta rakkautta,
kutsu sitä luoksesi.
Ajattele ajattele sitä,
ja mahdollisuutta.

Ja pian se on omasi.

Kiitollisuudella

Toivon elämääsi kaikkein parasta.
 

En tahtoisi vastoinkäymisiä,
mutta niissäkin  hetkissä toivon että luotat itseesi
ja tiedät;
olet aina arvokas

Pidä huoli itsestäsi,
silloinkin kun huomaat maailman
joka ei aina ole suopea, kaunis ja rauhallinen.

Toivon sinulle parasta
jota elämä voi antaa,
kärsimyksienkin keskellä.

Älä unohda tunnetta uskaltaa olla ihminen;
itkeä ja iloita
sillä niistä koostuu elämä

Muista aina hyvyys ja oikeamielisyys
niin sinä menestyt.

Ota kaikki mitä saat
kiitollisuudella vastaan
niin saat sielullesi rauhan.

Ajatuksella

Ei lähtemisen takia kannata lähteä vaan lähteä kun tuntuu siltä. 

*** 

Parempi ihastua pahojen sanojen jälkeen kuin pettyä monien ihastuttavien sanojen jälkeen 

*** 

Ole vain rauhassa vaikka olet yksin ja muuta pauhattaisiin ulkopuolella.

 

***

Jokainen on viisas, kun vain löytää viisautensa.

jättäen mahdolisuuden

sinä puhut kauniisti
aina jättäen mahdollisuuden

ihminen kerrallaan

elämä jää salaisuudeksi
ihminen kerrallaan

hämärässä huoneessa

hämärä huone kutsuu hiljaisuuteen
onnellinen olo puhtaiden hiusten tuoksusta
aamut antavat aikaa
nousta uuteen päivään omassa tahdissa

kertoen elämän onnesta

niin kuin ihminen ihmisen

en uskalla kohdata
niin kuin ihminen ihmisen
olen hakusessa

sanoilla sekoilla
niin kiire olla

kuin sumussa
eilispäiväisessä

mutta sumu,
se on pehmeää
vaikka hämärää

ja kun näen
nostan pääni

sillä mikään
ei ole muuttunut
sillä sinä,
et ole muuttunut

ja se on hyvä

ympärillä viljavat maat, kimmeltävän veden siniset liikkeet

Sinulla on onneni
mutta minä en löydä sinua
vaikka etsin jokaisesta lauseesta
enkä minä edes tiedä kuka olet

etsin ja kolkuttelen
liian suuria ovat avaimeni
kuljen halki erämaiden
halki pirttien ja torppien
ympärillä viljavat maat
kimmeltävän veden siniset liikkeet
kunpa joku herättäisi aurinkoon

Olen lakannut uneksimasta

olen lakannut uneksimasta
maailma ympärillä harmaana
autoista ja ihmisistä,
on kuljettava kadun viertä

luen kaiken pois
ehkä hän tulee
hän,
joka on nähnyt

älä minun vuokseni

ole vain oma itsesi
älä minun vuokseni

Anna minulle kärsivällisyyttä

Anna minulle kärsivällisyyttä
kulkea rakkauden tietä jossa en voi olla varma
ja jossa aina, en saa vastausta.

Anna minun ymmärtää
milloin kannattaa odottaa,
milloin lopettaa.

Salli minun myös elää elämää,
jossa en unohda omaa hyvää.

ennen kuin kohtaamme

Kuvittelen kaiken rohkeuden,
ennen kuin kohtaamme.

samalla kun on tietoisuudessa

Rakkaus on kummallinen.

Antaa etsiä itsensä,
samalla kun on tietoisuudessa.

johon palata

aina kun mieleni pyytää
etsimään rakkautta
kissojen ja koirien kanssa

voin vastata;
se on tässä
se on minussa

se on tietoisuus
johon aina voin palata

Kaksi ihmistä

Ulkoiset olosuhteet
eivät tukeneet rakastumista.

Ei rakkaus
sitä kysynyt,
 
vaan näki
kaksi ihmistä.

rohkeus on hyveesi

älä pyydä anteeksi
olemassaoloasi,

älä kiellä itseäsi

rohkeus on hyveesi,
oikeutesi sanoa