pakenen kirkkaille lähteille
ammennan kylläiseksi
eikä kukaan huomaa kun lähden
pyyhin suuni ja virvoitun
tuossa tiheässä metsässä
missä yksinäisyys tummana kutsuu
ja jossa puut kaartavat suojan
näillä lähteillä minä käyn useasti
näillä lähteillä on minun keitaani elämässä
niihin minä karkaan ja pakenen
aivan yksin ja useasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti