niin kuin ihminen ihmisen
olen hakusessa
sanoilla sekoilla
niin kiire olla
kuin sumussa
eilispäiväisessä
mutta sumu,
se on pehmeää
vaikka hämärää
ja kun näen
nostan pääni
sillä mikään
ei ole muuttunut
sillä sinä,
et ole muuttunut
ja se on hyvä
Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti