maanantai 5. maaliskuuta 2018

En voi suojata sinua surulta jonka tuotan

En voi suojata sinua surulta jonka tuotan.
Voin vain toivoa ettet menehdy siihen,
vaan yhä uudelleen nouset.

Tulen aina loukkaaman sinua,
niin kuin olen tähän astikin loukannut.


Voin vain rukoilla,
etteivät sanani mene niin syvälle sinussa
että vievät mukanaan.

Toivon että toivut nopeasti.
Ja löydät oman vahvuutesi. Ilosi.

Ei kommentteja:

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.