jossa en enää tarvitse ihmisiä,
jossa elän niin itsenäistä elämää
ettei mikään minua kosketa
kun en enää toiseen ihmiseen saa yhteyttä
vaan jossa puolustan ja ylläpidän vääränlaista vahvuutta
joka vie minut vain entistä kauemmaksi toisista
auta että olen tarvitseva ja uskallan sanoa: rakasta minua
toivon elämä että riisut minut kaikesta pärjäämisestä
jossa ei ole sijaa vajavaisuuksille
jossa en uskalla sanoa että minä en tahdo tai jaksa
jossa minun ei tarvitse olla jotain mitä en ole
jossa minut huomataan minun itseni vuoksi
jossa voin olla hymyilemättä kun elämässä on surua
mutta jossa ilo kuplii eikä kysy lupaa
jossa voin olkapäitäni kohottaen todeta ettei kaikki minusta tykkää
sillä niin kauan olen ollut vahva
että olen kadottanut jopa itseni
päivästä päivään olen ollut omillani
sen suojan sisällä jotta kukaan ei loukkaisi
salli kaiken sijaan minun tulla esille
salli että sanon pehmeästi ja uskallan
tulla haavoittuvaksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti