torstai 19. huhtikuuta 2018

minä en ole, olen

minä en ole
valmiiksi ajateltu kaupassa käynti
minä en ole
ystävien luokse suunniteltu viikonloppu
minä en ole
innolla leivottu tiikerinkakku

minä olen
valkoisia pilviä
sinistä taivasta
ristittyjä käsiä
pudonneita kyyneleitä

minä olen
kompastus mattoon
pudotettu sokerikulho
kesäillan auringonlasku

Ei kommentteja:

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.