kello käy iltapäivää
mä vaan someen
tää ei oo enää somaa
tää on jo toisen omaa
koht mä sekoon
puuroo aamusta
lounas jo eilistä
mä kirjoitan mun tulevaisuutta
istututin itseni tähän penkkiin
viisaat sanat ois turhii
mä etsin mun onnee
kai ymmärrät
mä ponnistan sanoista
lentäessä mä tunnustelen mun siipii
ne onhan mukana ja tallessa
ihmettelevät kuinka pitkälle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti