Rakkaus on näkymättömiä siltoja
yön pimeillä tunneilla.
Kuihtumista aamuyöllä,
vaikka eläisi.
Rakkaus pitää kiinni sängynlaidasta,
tietää ettei ole ikuista.
Pyydä lähtemään,
ja se nauraa sulle päin naamaa.
Huokaisee ennen kuin peittyy uneen.
Rakkaus tietää aamulla
ettei yöllinen ollut totta,
unta valveilla ollessa,
kirjoittamisen tulosta.
Silti sä päivälläkin muistat,
mistä yöllä haaveilit,
ei se nyt sua suista,
yöt vaikka valvoit.
Rakkaus on haluta,
pois heittää järjenvalo,
viisaimmat pysyvät siitä kaukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti