keskiviikko 16. helmikuuta 2022

Kaipaan takaisin

 

olin istunut noilla rankivillä
vuosien ajan,
olin kävellyt ympyrää ja
nähnyt lehtien putoilevan
ja kesän koittavan
olin ajatellut kaiken eletyn
olin kehää kiertänyt
tai mitään ajattelematta
mielessäni ajelehtinut
eräänä päivä tuosta
päätin nousta
en tiennyt
mihin suuntaan lähtisin
lähdin kuitenkin
nyt kaipaan takaisin,
noille rantakiville,
putoilevien lehtien alle
olin istunut noilla rantakivillä
vuosien ajan,
olin kävellyt ympyrää ja
nähnyt lehtien putoilevan
ja kesän koittavan
olin ajatellut kaiken eletyn
olin kehää kiertänyt
tai mitään ajattelematta
mielessäni ajelehtinut
eräänä päivä tuosta
päätin nousta
en tiennyt
mihin suuntaan lähtisin
lähdin kuitenkin
 
nyt kaipaan takaisin,
noille rantakiville,
putoilevien lehtien alle

Ei kommentteja:

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.