Sä oot vahva,
kuljen sun vanavedessä,
estän itseäni eksymästä.
Pidät mua ehkä outona,
et varsinaisesti minään saaliina,
mut se ei haittaa minua
en sano tätä kiusalla,
mut me ollaan eri planeetoilta,
ei varsinaisesti naapureita
Mä kuljen sun vanavedessä, teen virheitä
sä et pyydä mua oottamaan, sä jatkat vaan,
mut mä omalla tavalla, kasvan viisaita sanoja,
sun vanavedessä
mä tarvitsen sun vahvuuksia,
viisaudesta en tiedä,
se tulee ehkä mun puolelta
mä käyn sun vanavedessä,
en tiedä milloin olen jäämässä
kuin junan vaunu jättää toisensa
mä ihailen sun vahvuutta,
sä et koskaan selitä
en varsinaisesti unelmoi sinusta,
ei oo enää mun tapaista,
mut matkalla mä elän,
katselen maisemii, hiljaisii,
siinä samalla katselen unelmii,
jotka ei tuu ehkä enää näkyviin,
mutta mä olen tyyväinen tähänkii
mä ihailen sun voimaasi,
anna mulle puolet siit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti