minut vahvaksi odotit
pois itsestäsi kasvatit
loit uudeksi
loit minuksi
et kahlinnut
et viereesi sulkenut
näytit tien jota kulkea
kohti itseä
kohti voimaa
Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti