Runoillen, toisin sanoen
olen valkoisia pilviäsinistä taivastaristittyjä käsiäpudonneita kyyneleitäolen kompastus mattoonpudotettu sokerikulhokesäillan auringonlasku
Lähetä kommentti
Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti