emme näkyvillä vaan kaivatusti
pitkin piennarta minä sinun kanssasi
välillä vajoten mutta päättäväisesti,
tai sinä ja minä hoipertelen
olet vahva ja olen osa sinua
en tiedä onko kätesi kädessäni
mutta lähellä se on
hengitän tahtiisi
menet edeltä
kiirehdin
huokaisen helpotuksesta
käsi kädessä tiukasti
tämä riittää tällä erää
ehkä ikuisesti
olen hetki,
ja se on se retki joka sulkee sydämet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti