Yhteinen ikävä

hiljainen kansa
vaiti vaeltaa
ikävöi joka henkäyksellä

vastaantulijan kasvoihin katse vaihtuu
me kuljemme ohitsemme

katseessamme ikävä
 

en tunne sinua
tai sinä minua

ohi toistemme vaellamme
jatkuu ikävä

  

me lähdemme yhä uudelleen
yhä uudelleen me vaellamme
samat kadut, samat ihmiset
yhteinen ikävä katseissamme