tiistai 3. syyskuuta 2019

Kaaosta mieleni

Kaaosta mieleni
selkeytyy kuin meri edessäni
unohdan huolet ja velvollisuudet
meri antaa parastansa
antaa minun vain olla, vaatimatta mitään
antaa minun levätä, antaa minun ihailla itseään
näyttäytyy vain minulle, joka ymmärrän meren syvyydet,
jatkuvan yksinäisyyden,

meren sylissä, sen aalloilla keinuu mieleni
kaaosta täynnä, mutta tyyntyy
kuin vain meri voi laskea laineensa
laskeutua luokseni,
kuin kunnioituksesta levittäytyy edessäni
näyttää kaikki mahdollisuudet,
näyttää kaiken kauneuden
näyttää kaiken arvon, ja elämän lahjan

Ei kommentteja:

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.