Tai tekoni, turvattomuuteni ja iloni.
Enemmän kuin elämä olen minä ja kirjoitan salaisuudet yön mentäviin aukkoihin.
Sinä vastaat hiljaisuudella,
tunnen sen ajatusteni tyhjyydessä.
Minä kaipaan sinua.
Tähti ei puhu toiselle,
sen tehtävä ei ole puhua.
Yö on kirkas.
Viileät hetket ennen nukahtamista muuttuvat unissa sankaritarinoiksi. Aamu on uusi eikä ole tarvetta unohtaa.
Kaikki kirjoitettu on kaikua,
eikä yksinäisyys kanna.
Tahtoni hetkellä, syvyydestä nouseva tarpeeni katoaa matkalla tai juuri ennen puhetta.
Ihmiset eivät kuuntele.
Minä peittelen ajatukseni,
toivotan hyvää yötä,
Katselen kuin nukkuvaa lasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti