ymmärsin
teidät ihmisiksi,
aloin minä
puhua
Koko sielullani
tulin eteenne,
sanoin kaiken sen
mikä mieltäni
painoi
Enkä katsonut
kenelle sanoin
Sillä vihdoin
olin alkanut
puhua
Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti