lauantai 22. kesäkuuta 2019

Olen unohtunut sinuun

olet poissa silmistäni
mielessäni kasvat yhä suuremmaksi
enkä enää tiedä mistä sinä alat ja mihin minä päädyn

ja kun kohtaamme
en muista koskaan sinusta uneksineeni
olen unohtunut sinuun
vaikka suuni puhuisi, muuta virkkoisi
mutta sydämeni salatussa mielessä
jokin  yhä toivoo

hyvästien aika
on vääjämätön
ja minulla menee aikaa
tavoittaa itseni

Ei kommentteja:

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.