kuinka vain meri voi laskea aaltonsa
laskeutua luokseni.
kuinka verhottua tavoitella sydäntäsi
hehkua pienesti ja uskoa mahdotonta
kuinka kimmeltävän meren aallot
huuhtovat rantakiviä yhä uudelleen
on kuin silittäisivät surullista
Tummansinisen järven tummansiniset laineet kuin triathlonin uintiosuudella, välillä ottaen happea. Kuinka paljon niitä on, ja minne ne pääty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti