maanantai 20. toukokuuta 2019

Rakkautta ja makaronilaatikkoa

Minä vajoan
rakkauden suohon,
kirjoitan itseni sinne.
Sinä pidät minut
päivänvalossa,
kovassa.
Sinne pääsee rakkaus kyllä,
realistinen joka kysyy
tahdotko kupin kahvia.
Minä jään nojaamaan
unelmiin. Vaikka sinä olet siinä,
minä kaukana taivaan avaruuksissa
tavoittelemassa tähtiä.
En palaa aina takaisin
vaan kuljen sumussa
pitkin kaupungin iltaa
Sinä teet kotona makaroonilaatikkoa
minä puistossa mietin rakkautta

Ei kommentteja:

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.