keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Rakkaus on tahtoa ja iloa, rakkaus on pahaa mieltä.

Rakkaus on tahtoa ja iloa.
Rakkaus on pahaa mieltä,
mutta aina syliin palaamista.
Rakkaus on meitä.
Sillä me tahdomme
toinen toisemme.
Tahtomme on syvemmällä
kuin mitä ymmärramme.
Rakkaus ei ollut meidän valintamme,
mutta me tiesimme kuuluvamme toisillemme.
Rakkautemme ei ollut kysymyksissä,
ei sovinnaisuuksissa, ei määritelmissä.
Sillä mikään niistä ei vastannut odotuksiamme.
Rakkautemme oli yläpuolella kaiken sen,
olemalla syvemmällä kuin mihin järkemme ylsi
tai edes toiveemme ja tarpeemme.
Sinä et ollut minulle sopiva,
enkä minä sinulle.
Mutta sitä ei kysytty.
Ja minä rakastin,
niin tiesin tekevän sinunkin.
Muuta emme tiedä,
eikä meidän tarvitse.
Sillä huominen on aina.

Ei kommentteja:

Jokaisella askeleella

  Pidän surun tyytyväisenä ettei se saa muualta ravintoa. Kuljetan mukana. Kellonkin laitan soimaan.